Hyppää pääsisältöön

Iskelmät sodassa

Sota-aika ei synnyttänyt vain propagandakupletteja vaan myös iskelmäklassikoita. Hyviä sävelmiä ei vierastettu, vaikka ne olisivat olleet peräisin vihollisen puolelta.

Venäläinen valssi Elämää juoksuhaudoissa oli oli yksi vuoden 1942 suosituimmista levyistä. Katjusha-lauluun perustuva Karjalan Katjuusa oli puolestaan vuoden 1943 hittejä.

Pienet kukkivat kummut syntyi säveltäjä Ragnar Nyholmin käytyä katsomassa talvisodan sankarihautoja. Levyn soittamista rajoitettiin jatkosodan aikana, koska se palautti liikaa ikäviä asioita kuulijoiden mieliin.

Eldanka-järven jäätä ei aluksi pidetty sopivana, koska laulussa vitsailtiin alkoholin ja hevosten muonitustilanteen kustannuksella. Olavi Paavolainen sisällytti laulun kokoamaansa rintamamiesantologiaan vuonna 1943.

Rintamakiertueita järjestellyt Georg de Godzinsky sävelsi valssin Äänisen aallot, kun kenraaliluutnantti Airo oli valittanut miehistön suosimista "tsaarin soittokuntavalsseista".

Vuoden 1942 hitteihin kuuluva Liisa pien´ on käännös Lale Andersenin tunnetuksi tekemästä Lili Marlenesta, josta tuli II maailmansodan aikana suursuosikki niin Euroopan akselivaltojen kuin liittoutuneiden puolella.

Oheiseen koosteeseen on valittu sotaan liittyviä iskelmiä, mutta sota-aikana kuunneltiin toki muutakin. Noiden vuosien muita suosikkisävelmiä olivat mm. Romanssi, Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, Pot-pot-pot-pot, Lesken lempi, Kukkia Andeilta, Kaunis Veera, Katupoikien laulu ja Itke en lemmen tähden.

Tietolaatikko

Elämää juoksuhaudoissa. Säv. tuntematon, san. Usko Hurmerinta. Sointu 301.
Pienet kukkivat kummut. Säv. ja san. Ragnar Nyholm, sov. Eero Lindroos (= Eero Lauresalo). Odeon A 228579.
Kirje sieltä jostakin. Säv. K. Raikko (= Kauko Käyhkö), san. Eero Lindroos. Odeon A 228580.
Eldanka-järven jää. Säv. Fred Markush, suom. san. Erkki Tiesmaa. Sointu 403.
Äänisen aallot. Säv. ja sov. Georg de Godzinsky, san. Kerttu Mustonen. Odeon A 228602.
Liisa pien´. Säv. Norbert Schultze, suom. san. Kerttu Mustonen. Kristall 143.
Älä sure tyttökulta. Säv., san. ja sov. Kauko Käyhkö. Odeon A 228265.
Karjalan Katjuusa. Säv. Matvei Blanter, suom. san. tuntematon. Sointu 492.
Iso-Iita. Säv. ja san. Kalle Väänänen. Sointu 492.
Äänislinnan kirjeenkantaja. Säv. Brunold Schneider, suom. san. Palle (= Reino Palmroth). Es. Erkki Eirto ja Martta Kinnunen. Sointu 484.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto