Hyppää pääsisältöön

Pikajuna suistui raiteilta Jyväskylässä maaliskuussa 1998

Turusta Pieksämäelle matkannut pikajuna oli saapumassa Jyväskylään kello kahden aikaan iltapäivällä. Ennen asemalle saapumistaan juna kuitenkin suistui raiteiltaan ja törmäsi sillan tukipylvääseen. Onnettomuudessa kuoli yksitoista ihmistä ja useita kymmeniä loukkaantui 6. maaliskuuta 1998.

Jyväskylän ratapihalla pikajuna törmäsi moottoritien sillan tukipylvääseen. Kuljettaja oli tehnyt hätäjarrutuksen vain parisataa metriä ennen vaihdetta, sillä rataosuudella vauhti sai olla ainoastaan 35 kilometriä tunnissa. Hätäjarrutuksen viiveen takia nopeus laski vain 110 kilometriin tunnissa. Veturi kaatui vaihteessa, irtosi vaunuista ja päätyi siltapilariin. Kaksi sen perässä ollutta vaunua kaatui, ja yhdeksän muuta vaunua jäivät pystyyn.

Jyväskylän junaturman syyksi arvioitiin jo turmapäivänä liian kovaa nopeutta. Eloonjääneen tähystäjän mukaan kuljettajat olivat huomanneet esiopastimen opasteen ja todenneet toisilleen, että juna pitää ajaa vaihteeseen asemalla.

Surmansa saanut kuljettaja aloitti kuitenkin varsinaisen jarruttamisen vasta alle kilometri ennen asemaa. Junan jarruttaminen oikeaan nopeuteen ei ollut tuolloin enää teoreettisestikaan mahdollista.

Turman osasyy oli ilmeisesti veturinkuljettajan väsymys. Herätys oli ollut aikainen, ja yö veturinkuljettajien yömajassa saattoi jäädä unettomaksi.

Onnettomuustutkintakeskus antoi turman jälkeen useita rautateiden turvallisuuteen, mm. kulunvalvontaan liittyviä suosituksia.

Valtionsyyttäjä vaati turmasta selvinneelle kuljettajalle rangaistusta kymmenestä kuolemantuottamuksesta, 13 vammantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Jyväskylän käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi kaikki syytteet.

Jarkko Lahti oli yksi onnettomuusjunan matkustajista. Lahti oli lähtenyt tapaamaan vanhempiaan Jyväskylään tuntia aikaisemmalla junalla kuin hänen oli tarkoitus. Lahden isä oli kymmenen kuolonuhria vaatineen onnettomuuden lähettyvillä, ja hälytti paikalle apua. Onnettomuuspaikalta isä ja poika löysivät toisensa. He kertoivat turman tapahtumista Satunnaiset sankarit -ohjelmassa vuonna 2007.

Lue lisää:

Jenni Piispanen oli yksi matkustajista, jotka selvisivät Konginkankaan turmasta 2004.

Satunnaiset sankarit

Elämä ei varoita, kun tapahtuu onnettomuus. Vuosina 2007 ja 2009 esitetyssä sarjassa Satunnaiset sankarit tavattiin suomalaisia suuresti koskettaneista tragedioista selvinneitä, heidän pelastajiaan sekä turmissa omaisiaan menettäneitä.

Lue lisää:

Demovideo Jyväksylän junaonnettomuudesta vuodelta 1998

Nopeus Jyväskylän junaturman syy

Jyväskylän junaturman syyksi arvioitiin jo turmapäivänä liian kovaa nopeutta. Tähystäjänä ollut kuljettaja alkoi keittää ennen turmaa kahvia.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto