Hyppää pääsisältöön

Brita Koivunen lauloi itäisiinkin sävelmiin jazzin svengin

Superhitti Suklaasydän nosti toimistotyöntekijä Brita Koivusen vuonna 1956 suomalaisen iskelmätaivaan tähdeksi. Kun kappaleen suosion salaisuutta arvuuteltiin, hän sanoi sen olleen "ensimmäinen levy, jossa oli tää" – ja napsutti sormiaan svengaten.

Jazzista innostunut konttorineiti Brita Koivunen (1931–2014) osallistui työtoveriensa kehotuksesta iskelmälaulukilpailuun, jonka voitti musikaalisävelmällä You Can´t Get a Man with a Gun.

Hän sai kiinnityksen Onni Gideonin yhtyeeseen, josta siirtyi Olli Hämeen kokoonpanoon. Vokalisti oli tuohon aikaan vain statisti, jonka nimi kirjoitettiin mainoksiin pienellä tekstillä: "Laulusolistina Brita Koivunen."

1980-luvun radiohaastattelussa Koivunen muistelee esittäneensä keikoilla englanninkielisen jazzin ohella vain kaksi pakollista tangoa ja viimeiset valssit. Levytysstudioon hänet kuitenkin "raahattiin" laulamaan suomenkielisiä iskelmiä.

Vuonna 1954 julkaistu ensilevy Nainen – mies ei vielä menestynyt, mutta hittiputki avautui kaksi vuotta myöhemmin, kun myyntiin ilmestyi Bertolt Brechtin näytelmästä lohkaistu Puukko-Mackie, kääntöpuolellaan suurmenestys Suklaasydän. Koivusen muut alkuaikojen hitit, kuten Mustat silmät, Minka, Kasakkapartio tai Katinka olivat Suklaasydämen tapaan usein vetävään swingmuottiin puettuja venäläisiä tai juutalaisia sävelmiä.

Levy-yhtiön "herrat" päättivät Scandian naistähtien levytyskappaleista. Keskeinen yhteistyökumppani oli tuotantopäällikkö ja sovittaja Jaakko Salo.

1960-luvun puolella Koivusen levytysmateriaali tapasi olla enemmän tai vähemmän huumorin sävyttämää (Saku Sammakko -sarja, Mua lemmitkö vielä Kustaa, Neiti Sievänen ja minä, Sucu Sucu, Viimeinen mohikaani). "Mulle tuli jostain syystä aina ne humoristiset laulut, mä olin se Pekka Puupää -tyyppi."

Koivunen oli paljon käytetty esiintyjä mm. VEK-työryhmän Ylelle tekemissä musiikkiviihdeohjelmissa (Salon Musique, Yövartija, Jojo jne). Hänen ja Eino Virtasen Brita ja Eikka -duo syntyi jo Olli Hämeen yhtyeen aikoihin. Tiuhaan tv:ssä nähtyjä laulajia luultiin aviopariksi vielä 1980-luvulla, Koivunen muistaa. Hän itse oli kuitenkin jo vuosikymmenet ollut tukevasti naimisissa Scandian johtajiin kuuluneen Paavo Einiön (1925–2006) kanssa.

1970-luvulla Koivunen keskittyi kotiäidin uraan, mutta edellä mainitun vuonna 1985 tehdyn radiohaastattelun alla häneltä oli ilmestynyt uusi englanninkielinen jazzlevy. Yhdeksänkymmenluvulla hän esiintyi nostalgiahenkisessä triossa aikalaistensa Vieno Kekkosen ja Pirkko Mannolan kanssa. Koivunen kuoli huhtikuussa 2014.

Tietolaatikko

Suklaasydän (Mama´s Pearls). Säv. Dorothy Siegmann, Harry Clarkson ja Geoffrey Clarkson, sov. Erkki Melakoski, suom. san. Saukki. Säest. Ditty Dealers ja Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 247.
Puukko-Mackie (Die Moritat von Mackie Messer). Säv. Kurt Weill, sov. Erkki Melakoski, san. Bertolt Brecht, suom. san. Saukki. Säest. Ossi Runnen yhtye. Scandia KS 247.
Sä kaunehin oot (Bei mir bist du schön). Säv. Sholom Secunda, sov. Erkki Melakoski, san. Jacob Jacobs, suom. san. M. Maja. Säest. Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 258.
Mustat silmät (Otshi tshornyje). Säv. tuntematon, sov. Erkki Melakoski, suom. san. Saukki. Säest. Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 258.
Vanhanaikaista rakkautta (Jag är gammalmodig nog att önska kärlek). Säv. Leon Landgren, san. Tryggve Arnesson, suom. san. Saukki. Säest. Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 262.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.