Hyppää pääsisältöön

Brita Koivunen lauloi itäisiinkin sävelmiin jazzin svengin

Superhitti Suklaasydän nosti toimistotyöntekijä Brita Koivusen vuonna 1956 suomalaisen iskelmätaivaan tähdeksi. Kun kappaleen suosion salaisuutta arvuuteltiin, hän sanoi sen olleen "ensimmäinen levy, jossa oli tää" – ja napsutti sormiaan svengaten.

Jazzista innostunut konttorineiti Brita Koivunen (1931–2014) osallistui työtoveriensa kehotuksesta iskelmälaulukilpailuun, jonka voitti musikaalisävelmällä You Can´t Get a Man with a Gun.

Hän sai kiinnityksen Onni Gideonin yhtyeeseen, josta siirtyi Olli Hämeen kokoonpanoon. Vokalisti oli tuohon aikaan vain statisti, jonka nimi kirjoitettiin mainoksiin pienellä tekstillä: "Laulusolistina Brita Koivunen."

1980-luvun radiohaastattelussa Koivunen muistelee esittäneensä keikoilla englanninkielisen jazzin ohella vain kaksi pakollista tangoa ja viimeiset valssit. Levytysstudioon hänet kuitenkin "raahattiin" laulamaan suomenkielisiä iskelmiä.

Vuonna 1954 julkaistu ensilevy Nainen – mies ei vielä menestynyt, mutta hittiputki avautui kaksi vuotta myöhemmin, kun myyntiin ilmestyi Bertolt Brechtin näytelmästä lohkaistu Puukko-Mackie, kääntöpuolellaan suurmenestys Suklaasydän. Koivusen muut alkuaikojen hitit, kuten Mustat silmät, Minka, Kasakkapartio tai Katinka olivat Suklaasydämen tapaan usein vetävään swingmuottiin puettuja venäläisiä tai juutalaisia sävelmiä.

Levy-yhtiön "herrat" päättivät Scandian naistähtien levytyskappaleista. Keskeinen yhteistyökumppani oli tuotantopäällikkö ja sovittaja Jaakko Salo.

1960-luvun puolella Koivusen levytysmateriaali tapasi olla enemmän tai vähemmän huumorin sävyttämää (Saku Sammakko -sarja, Mua lemmitkö vielä Kustaa, Neiti Sievänen ja minä, Sucu Sucu, Viimeinen mohikaani). "Mulle tuli jostain syystä aina ne humoristiset laulut, mä olin se Pekka Puupää -tyyppi."

Koivunen oli paljon käytetty esiintyjä mm. VEK-työryhmän Ylelle tekemissä musiikkiviihdeohjelmissa (Salon Musique, Yövartija, Jojo jne). Hänen ja Eino Virtasen Brita ja Eikka -duo syntyi jo Olli Hämeen yhtyeen aikoihin. Tiuhaan tv:ssä nähtyjä laulajia luultiin aviopariksi vielä 1980-luvulla, Koivunen muistaa. Hän itse oli kuitenkin jo vuosikymmenet ollut tukevasti naimisissa Scandian johtajiin kuuluneen Paavo Einiön (1925–2006) kanssa.

1970-luvulla Koivunen keskittyi kotiäidin uraan, mutta edellä mainitun vuonna 1985 tehdyn radiohaastattelun alla häneltä oli ilmestynyt uusi englanninkielinen jazzlevy. Yhdeksänkymmenluvulla hän esiintyi nostalgiahenkisessä triossa aikalaistensa Vieno Kekkosen ja Pirkko Mannolan kanssa. Koivunen kuoli huhtikuussa 2014.

Tietolaatikko

Suklaasydän (Mama´s Pearls). Säv. Dorothy Siegmann, Harry Clarkson ja Geoffrey Clarkson, sov. Erkki Melakoski, suom. san. Saukki. Säest. Ditty Dealers ja Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 247.
Puukko-Mackie (Die Moritat von Mackie Messer). Säv. Kurt Weill, sov. Erkki Melakoski, san. Bertolt Brecht, suom. san. Saukki. Säest. Ossi Runnen yhtye. Scandia KS 247.
Sä kaunehin oot (Bei mir bist du schön). Säv. Sholom Secunda, sov. Erkki Melakoski, san. Jacob Jacobs, suom. san. M. Maja. Säest. Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 258.
Mustat silmät (Otshi tshornyje). Säv. tuntematon, sov. Erkki Melakoski, suom. san. Saukki. Säest. Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 258.
Vanhanaikaista rakkautta (Jag är gammalmodig nog att önska kärlek). Säv. Leon Landgren, san. Tryggve Arnesson, suom. san. Saukki. Säest. Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 262.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto