Hyppää pääsisältöön

Brita Koivunen lauloi itäisiinkin sävelmiin jazzin svengin

Superhitti Suklaasydän nosti toimistotyöntekijä Brita Koivusen vuonna 1956 suomalaisen iskelmätaivaan tähdeksi. Kun kappaleen suosion salaisuutta arvuuteltiin, hän sanoi sen olleen "ensimmäinen levy, jossa oli tää" – ja napsutti sormiaan svengaten.

Jazzista innostunut konttorineiti Brita Koivunen (1931–2014) osallistui työtoveriensa kehotuksesta iskelmälaulukilpailuun, jonka voitti musikaalisävelmällä You Can´t Get a Man with a Gun.

Hän sai kiinnityksen Onni Gideonin yhtyeeseen, josta siirtyi Olli Hämeen kokoonpanoon. Vokalisti oli tuohon aikaan vain statisti, jonka nimi kirjoitettiin mainoksiin pienellä tekstillä: "Laulusolistina Brita Koivunen."

1980-luvun radiohaastattelussa Koivunen muistelee esittäneensä keikoilla englanninkielisen jazzin ohella vain kaksi pakollista tangoa ja viimeiset valssit. Levytysstudioon hänet kuitenkin "raahattiin" laulamaan suomenkielisiä iskelmiä.

Vuonna 1954 julkaistu ensilevy Nainen – mies ei vielä menestynyt, mutta hittiputki avautui kaksi vuotta myöhemmin, kun myyntiin ilmestyi Bertolt Brechtin näytelmästä lohkaistu Puukko-Mackie, kääntöpuolellaan suurmenestys Suklaasydän. Koivusen muut alkuaikojen hitit, kuten Mustat silmät, Minka, Kasakkapartio tai Katinka olivat Suklaasydämen tapaan usein vetävään swingmuottiin puettuja venäläisiä tai juutalaisia sävelmiä.

Levy-yhtiön "herrat" päättivät Scandian naistähtien levytyskappaleista. Keskeinen yhteistyökumppani oli tuotantopäällikkö ja sovittaja Jaakko Salo.

1960-luvun puolella Koivusen levytysmateriaali tapasi olla enemmän tai vähemmän huumorin sävyttämää (Saku Sammakko -sarja, Mua lemmitkö vielä Kustaa, Neiti Sievänen ja minä, Sucu Sucu, Viimeinen mohikaani). "Mulle tuli jostain syystä aina ne humoristiset laulut, mä olin se Pekka Puupää -tyyppi."

Koivunen oli paljon käytetty esiintyjä mm. VEK-työryhmän Ylelle tekemissä musiikkiviihdeohjelmissa (Salon Musique, Yövartija, Jojo jne). Hänen ja Eino Virtasen Brita ja Eikka -duo syntyi jo Olli Hämeen yhtyeen aikoihin. Tiuhaan tv:ssä nähtyjä laulajia luultiin aviopariksi vielä 1980-luvulla, Koivunen muistaa. Hän itse oli kuitenkin jo vuosikymmenet ollut tukevasti naimisissa Scandian johtajiin kuuluneen Paavo Einiön (1925–2006) kanssa.

1970-luvulla Koivunen keskittyi kotiäidin uraan, mutta edellä mainitun vuonna 1985 tehdyn radiohaastattelun alla häneltä oli ilmestynyt uusi englanninkielinen jazzlevy. Yhdeksänkymmenluvulla hän esiintyi nostalgiahenkisessä triossa aikalaistensa Vieno Kekkosen ja Pirkko Mannolan kanssa. Koivunen kuoli huhtikuussa 2014.

Tietolaatikko

Suklaasydän (Mama´s Pearls). Säv. Dorothy Siegmann, Harry Clarkson ja Geoffrey Clarkson, sov. Erkki Melakoski, suom. san. Saukki. Säest. Ditty Dealers ja Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 247.
Puukko-Mackie (Die Moritat von Mackie Messer). Säv. Kurt Weill, sov. Erkki Melakoski, san. Bertolt Brecht, suom. san. Saukki. Säest. Ossi Runnen yhtye. Scandia KS 247.
Sä kaunehin oot (Bei mir bist du schön). Säv. Sholom Secunda, sov. Erkki Melakoski, san. Jacob Jacobs, suom. san. M. Maja. Säest. Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 258.
Mustat silmät (Otshi tshornyje). Säv. tuntematon, sov. Erkki Melakoski, suom. san. Saukki. Säest. Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 258.
Vanhanaikaista rakkautta (Jag är gammalmodig nog att önska kärlek). Säv. Leon Landgren, san. Tryggve Arnesson, suom. san. Saukki. Säest. Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 262.

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.