Hyppää pääsisältöön

Brita Koivunen lauloi itäisiinkin sävelmiin jazzin svengin

Superhitti Suklaasydän nosti toimistotyöntekijä Brita Koivusen vuonna 1956 suomalaisen iskelmätaivaan tähdeksi. Kun kappaleen suosion salaisuutta arvuuteltiin, hän sanoi sen olleen "ensimmäinen levy, jossa oli tää" – ja napsutti sormiaan svengaten.

Jazzista innostunut konttorineiti Brita Koivunen (1931–2014) osallistui työtoveriensa kehotuksesta iskelmälaulukilpailuun, jonka voitti musikaalisävelmällä You Can´t Get a Man with a Gun.

Hän sai kiinnityksen Onni Gideonin yhtyeeseen, josta siirtyi Olli Hämeen kokoonpanoon. Vokalisti oli tuohon aikaan vain statisti, jonka nimi kirjoitettiin mainoksiin pienellä tekstillä: "Laulusolistina Brita Koivunen."

1980-luvun radiohaastattelussa Koivunen muistelee esittäneensä keikoilla englanninkielisen jazzin ohella vain kaksi pakollista tangoa ja viimeiset valssit. Levytysstudioon hänet kuitenkin "raahattiin" laulamaan suomenkielisiä iskelmiä.

Vuonna 1954 julkaistu ensilevy Nainen – mies ei vielä menestynyt, mutta hittiputki avautui kaksi vuotta myöhemmin, kun myyntiin ilmestyi Bertolt Brechtin näytelmästä lohkaistu Puukko-Mackie, kääntöpuolellaan suurmenestys Suklaasydän. Koivusen muut alkuaikojen hitit, kuten Mustat silmät, Minka, Kasakkapartio tai Katinka olivat Suklaasydämen tapaan usein vetävään swingmuottiin puettuja venäläisiä tai juutalaisia sävelmiä.

Levy-yhtiön "herrat" päättivät Scandian naistähtien levytyskappaleista. Keskeinen yhteistyökumppani oli tuotantopäällikkö ja sovittaja Jaakko Salo.

1960-luvun puolella Koivusen levytysmateriaali tapasi olla enemmän tai vähemmän huumorin sävyttämää (Saku Sammakko -sarja, Mua lemmitkö vielä Kustaa, Neiti Sievänen ja minä, Sucu Sucu, Viimeinen mohikaani). "Mulle tuli jostain syystä aina ne humoristiset laulut, mä olin se Pekka Puupää -tyyppi."

Koivunen oli paljon käytetty esiintyjä mm. VEK-työryhmän Ylelle tekemissä musiikkiviihdeohjelmissa (Salon Musique, Yövartija, Jojo jne). Hänen ja Eino Virtasen Brita ja Eikka -duo syntyi jo Olli Hämeen yhtyeen aikoihin. Tiuhaan tv:ssä nähtyjä laulajia luultiin aviopariksi vielä 1980-luvulla, Koivunen muistaa. Hän itse oli kuitenkin jo vuosikymmenet ollut tukevasti naimisissa Scandian johtajiin kuuluneen Paavo Einiön (1925–2006) kanssa.

1970-luvulla Koivunen keskittyi kotiäidin uraan, mutta edellä mainitun vuonna 1985 tehdyn radiohaastattelun alla häneltä oli ilmestynyt uusi englanninkielinen jazzlevy. Yhdeksänkymmenluvulla hän esiintyi nostalgiahenkisessä triossa aikalaistensa Vieno Kekkosen ja Pirkko Mannolan kanssa. Koivunen kuoli huhtikuussa 2014.

Tietolaatikko

Suklaasydän (Mama´s Pearls). Säv. Dorothy Siegmann, Harry Clarkson ja Geoffrey Clarkson, sov. Erkki Melakoski, suom. san. Saukki. Säest. Ditty Dealers ja Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 247.
Puukko-Mackie (Die Moritat von Mackie Messer). Säv. Kurt Weill, sov. Erkki Melakoski, san. Bertolt Brecht, suom. san. Saukki. Säest. Ossi Runnen yhtye. Scandia KS 247.
Sä kaunehin oot (Bei mir bist du schön). Säv. Sholom Secunda, sov. Erkki Melakoski, san. Jacob Jacobs, suom. san. M. Maja. Säest. Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 258.
Mustat silmät (Otshi tshornyje). Säv. tuntematon, sov. Erkki Melakoski, suom. san. Saukki. Säest. Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 258.
Vanhanaikaista rakkautta (Jag är gammalmodig nog att önska kärlek). Säv. Leon Landgren, san. Tryggve Arnesson, suom. san. Saukki. Säest. Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 262.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto