Hyppää pääsisältöön

Brita Koivunen lauloi itäisiinkin sävelmiin jazzin svengin

Superhitti Suklaasydän nosti toimistotyöntekijä Brita Koivusen vuonna 1956 suomalaisen iskelmätaivaan tähdeksi. Kun kappaleen suosion salaisuutta arvuuteltiin, hän sanoi sen olleen "ensimmäinen levy, jossa oli tää" – ja napsutti sormiaan svengaten.

Jazzista innostunut konttorineiti Brita Koivunen (1931–2014) osallistui työtoveriensa kehotuksesta iskelmälaulukilpailuun, jonka voitti musikaalisävelmällä You Can´t Get a Man with a Gun.

Hän sai kiinnityksen Onni Gideonin yhtyeeseen, josta siirtyi Olli Hämeen kokoonpanoon. Vokalisti oli tuohon aikaan vain statisti, jonka nimi kirjoitettiin mainoksiin pienellä tekstillä: "Laulusolistina Brita Koivunen."

1980-luvun radiohaastattelussa Koivunen muistelee esittäneensä keikoilla englanninkielisen jazzin ohella vain kaksi pakollista tangoa ja viimeiset valssit. Levytysstudioon hänet kuitenkin "raahattiin" laulamaan suomenkielisiä iskelmiä.

Vuonna 1954 julkaistu ensilevy Nainen – mies ei vielä menestynyt, mutta hittiputki avautui kaksi vuotta myöhemmin, kun myyntiin ilmestyi Bertolt Brechtin näytelmästä lohkaistu Puukko-Mackie, kääntöpuolellaan suurmenestys Suklaasydän. Koivusen muut alkuaikojen hitit, kuten Mustat silmät, Minka, Kasakkapartio tai Katinka olivat Suklaasydämen tapaan usein vetävään swingmuottiin puettuja venäläisiä tai juutalaisia sävelmiä.

Levy-yhtiön "herrat" päättivät Scandian naistähtien levytyskappaleista. Keskeinen yhteistyökumppani oli tuotantopäällikkö ja sovittaja Jaakko Salo.

1960-luvun puolella Koivusen levytysmateriaali tapasi olla enemmän tai vähemmän huumorin sävyttämää (Saku Sammakko -sarja, Mua lemmitkö vielä Kustaa, Neiti Sievänen ja minä, Sucu Sucu, Viimeinen mohikaani). "Mulle tuli jostain syystä aina ne humoristiset laulut, mä olin se Pekka Puupää -tyyppi."

Koivunen oli paljon käytetty esiintyjä mm. VEK-työryhmän Ylelle tekemissä musiikkiviihdeohjelmissa (Salon Musique, Yövartija, Jojo jne). Hänen ja Eino Virtasen Brita ja Eikka -duo syntyi jo Olli Hämeen yhtyeen aikoihin. Tiuhaan tv:ssä nähtyjä laulajia luultiin aviopariksi vielä 1980-luvulla, Koivunen muistaa. Hän itse oli kuitenkin jo vuosikymmenet ollut tukevasti naimisissa Scandian johtajiin kuuluneen Paavo Einiön (1925–2006) kanssa.

1970-luvulla Koivunen keskittyi kotiäidin uraan, mutta edellä mainitun vuonna 1985 tehdyn radiohaastattelun alla häneltä oli ilmestynyt uusi englanninkielinen jazzlevy. Yhdeksänkymmenluvulla hän esiintyi nostalgiahenkisessä triossa aikalaistensa Vieno Kekkosen ja Pirkko Mannolan kanssa. Koivunen kuoli huhtikuussa 2014.

Tietolaatikko

Suklaasydän (Mama´s Pearls). Säv. Dorothy Siegmann, Harry Clarkson ja Geoffrey Clarkson, sov. Erkki Melakoski, suom. san. Saukki. Säest. Ditty Dealers ja Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 247.
Puukko-Mackie (Die Moritat von Mackie Messer). Säv. Kurt Weill, sov. Erkki Melakoski, san. Bertolt Brecht, suom. san. Saukki. Säest. Ossi Runnen yhtye. Scandia KS 247.
Sä kaunehin oot (Bei mir bist du schön). Säv. Sholom Secunda, sov. Erkki Melakoski, san. Jacob Jacobs, suom. san. M. Maja. Säest. Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 258.
Mustat silmät (Otshi tshornyje). Säv. tuntematon, sov. Erkki Melakoski, suom. san. Saukki. Säest. Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 258.
Vanhanaikaista rakkautta (Jag är gammalmodig nog att önska kärlek). Säv. Leon Landgren, san. Tryggve Arnesson, suom. san. Saukki. Säest. Olli Hämeen yhtye. Scandia KS 262.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.