Hyppää pääsisältöön

Lasse Pöysti – teatterin purjehtiva satusetä

Lasse Pöysti tunnetaan mm. Pikku Kakkosen satusetänä ja intohimoisena purjehtijana. Teatterinkentällä hän on tehnyt varmasti kaikkea mahdollista, näyttelemisestä teatterin johtamiseen.

Lasse Pöysti valittiin vuonna 1971 taiteilijaprofessoriksi ja kaksi vuotta tämän jälkeen Tampereen Työväen Teatterin taiteelliseksi johtajaksi.

1970-luvulle ominaisesti toimittaja Leo Lehdistö halusi tietää oliko Pöystin nimitys taiteilijaprofessoriksi poliittinen nimitys tai vain kiitos- ja kunnia-arvo? Toimittajaa kiinnosti myös, onko Pöystillä mitään suunnitelmia toiminnan varalta?

Samassa presidentin esittelyssä nimitettiin taiteilijaprofessoreiksi arkkitehti Reima Pietilä ja säveltäjä Einojuhani Rautavaara.

Kaksi vuotta nimityksen jälkeen, vuonna 1973, Pöysti valittiin Tampereen Työväen Teatterin taiteelliseksi johtajaksi. Nimityksen alkuajan hän toimi myös Lilla Teaternin johtajana. Pöysti sanoo, että häntä on luonnehdittu itsepäiseksi johtajaksi.

Lue lisää:

Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

Lue lisää:

Tv-kamera kuvaa kuuluttajaa (1955).

Tv-historiamme alkoi Pöystin ohjauksessa

Ensimmäisen suomalainen tv-lähetyksen 24.5.1955 kokosi, ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti. Elokuvissa esiintymään tottunut Pöysti sai ohjelman jälkeen kritiikkiä siitä, ettei hän ollut katsonut kohti kameraa.

Lue lisää:

Lasse Pöysti ohjaa ...ja Helena soittaa -elokuvan kuvauksissa

Helena-elokuvista kiitetyimmät syntyivät Pöystin ohjauksessa

Aino Räsäsen huippusuosituista Helena-kirjoista filmattiin 1950-luvulla neljä romaania valkokankaalle. Toisen ja kolmannen elokuvan ohjasi Fennada-Filmille aiemmin vain näyttelijänä tunnettu nuori Lasse Pöysti.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto