Hyppää pääsisältöön

Suursaaren valtaus 1942

Suomalaiset saivat haltuunsa talvisodassa Neuvostoliitolle menetetyn Suursaaren. Hyökkäysoperaatiota johtanut kenraalimajuri Aaro Pajari piti kiitospuheen joukoilleen 28.3.1942.

Tietolaatikko

Myöhemmin hyökkäystä laajennettiin Tytärsaariin, jotka myös vallattiin.
Moskovan välirauhassa Suomi joutui luovuttamaan uudelleen Neuvostoliitolle talvisodassa menettämänsä alueet.
Kenraalimajuri Aaro Pajari(1897–1949) vaikutti taisteluosaston komentajana talvisodassa ja divisioonakomentajana jatkosodassa. Hän on yksi niistä neljästä sotilaasta, joille on myönnetty Mannerheim-risti kahdesti.
Suursaari on nykyään (2007) sotilasaluetta, jonne siviilit pääsevät vain erikoisluvalla.
Lähde: W.H.Halsti, Suomen sota 1939-1945. Otava.

Tammikuussa 1942 ylipäällikkö Mannerheim alkoi suunnitella venäläisten miehittämän Suursaaren valtaamista. Suomenlahdella sijaitseva saari oli suomalaisille sekä tärkeä tähystyspaikka että venäläisten merivoimien toiminnan rajoittaja.

Hyökkäystä varten perustettiin osasto, jonka komentajaksi valittiin kenraalimajuriksi ylennetty 18. divisioonan komentaja Aaro Pajari. Hän valitsi itse hyökkäysoperaatioon osallistuvat tärkeimmät yksiköt, ja näin sotatoimeen lähti ”ehythenkinen joukko”, joka luotti johtajaansa.

Pajarin suunnitelman mukaan joukot oli siirrettävä yhden yön kuluessa kaukana rannikolta sijaitsevan saaren edustalle. Maaliskuun 26.-27. välisenä yönä joukot siirtyivät lähtöasemiinsa vietettyään edellisen päivän ulkosaaristossa sijaitsevissa suojapaikoissaan. Kun hyökkäysjoukko aloitti etenemisen aamuyöllä klo 3.30, puhkesi lumimyrsky, jonka suojassa joukot etenivät Pajarin suunnitelman mukaisesti.

Maaliskuun 28. päivänä viimeiset venäläiset luopuivat vastarinnasta.

Ilmavoivat olivat näissä taisteluissa huomattavassa osassa. Venäläiset tekivät ankaria ilmahyökkäyksiä suomalaisia joukkoja vastaan. Suomen ilmavoimat suoritti operaation aikana yli 600 lentoa.

Teksti: Rita Landström

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto