Hyppää pääsisältöön

Kansanparantaja Kaija Koo

Julkaistu . Päivitetty

Ennen läpimurtoaan laulaja kärsi fobioista ja istui pelokkaana neljän seinän sisällä. Tähdeksi noustuaan hän joutui itse toimimaan yleisönsä terapeuttina.

Kaija Koo (oik. Kokkola, s. 1962) teki läpimurtonsa levyllä Tuulten viemää vuonna 1993.

Hän oli ensimmäinen suomalainen naisartisti, joka saavutti triplaplatinaa. Vuoteen 2007 mennessä Tuulten viemää -levyä oli myyty 175 000 kappaletta.

Kappaleiden sävellykset olivat puoliso Markku Impiön käsialaa, tekstit syntyivät avioparin yhteistyönä. Kaija Koo laskettiin iskelmälaulajaksi, vaikka laulut olivat enemmän modernia poppia kuin perinteistä iskelmää.

Jotkut ihmettelivät, kuinka "nainen voi laulaa noin vakavista asioista". Fanit kokivat solistin kuitenkin niin päteväksi ihmissielun asiantuntijaksi, että vuodattivat hänelle auliisti murheitaan.

Laulaja on itse muistellut Pirkko Kotirinnan haastattelussa: "Keikoilla oli välillä melkein uskonnollinen hurmos. Musiikkimme liikutti isoja juttuja ihmisissä. Ehkä se liittyi lama-aikaan. Koen todella olleeni kansanparantaja."

Pitkät keikka- ja levytystauot ovat auttaneet Kaija Koota itseään pysymään koossa.

Tietolaatikko

Kaija Kokkola aloitti pop-uransa 14-vuotiaana Nakusika-tyttöbändissä.
Levytysura käynnistyi vuonna 1981 discosoulia soittavan Steel Cityn solistina.
Kaija Koon ensimmäinen soololevy oli vuonna 1986 julkaistu Kun savukkeet on loppuneet.
Vuoteen 2007 mennessä häneltä oli ilmestynyt yhdeksän studioalbumia ja kaksi kokoelmalevyä.
Menestynein niistä on Tuulten viemää (1993), joka oli vuonna 2007 Suomen kaikkien aikojen kuudenneksi myydyin levy. Tuulikello oli samalla listalla sijalla 42.
Levymyynti tasaantui vuosikymmenen loppua kohden, mutta Kaija Koo on kaiken kaikkiaan Suomen menestyneimpiä naislaulajia.
Oheinen vuoden 2004 haastattelu on tehty Viiden minuutin hiljaisuus -albumin ilmestyttyä. Muista Kaija Koon levyistä poiketen se ei yltänyt kultalevymyyntiin.

Lue lisää:

Sensuroimattomia 1980-luvulta: Kaija Koo, Tuula Amberla, Tero Vaara ja Espe Haverinen sekä Jimi Sumén

Elävän arkiston Suomirockin sensuroimaton historia -sarjan julkaisut pyörähtävät jo toiselle kymmenelle. Yhdestoista artikkelimme painottuu vahvasti 1980-luvulle. Mukana vahvoja naisia, yksi pohjalainen, yksi porilainen ja kitarasankari-tuottaja. Kaikki haastattelut on tehty 1980-lukua käsitelleeseen Kunnian kentät -sarjaan vuonna 1996.

Lue lisää:

Kaija Koo hymyilee kameraan

Kaija Koo: Kuka keksi rakkauden

Kaija Koona tunnettu Kaija Kokkola löi itsensä ryminällä läpi 1990-luvun alussa. 1993 julkaistu albumi Tuulten viemää myi triplaplatinaa, ja se on yksi Suomen kaikkien aikojen myydyimmistä albumeista.

Lue lisää:

Kaija Koo: Kylmä ilman sua

Kaija Koolta muistetaan 1980-luvulta kappale "Kun savukkeet on loppuneet". Varsinainen läpimurto oli albumi Tuulten viemää.

Katso myös

Kommentit

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

  • Paneelikeskustele aborttilain uudistamisesta (1965).

    Aborttia vastustettiin 1960-luvulla moraalittomuutena ja murhana

    "Miehet voisivat levittää siementään vapaasti sinne tänne."

    Laittomien aborttien korkea määrä käynnisti 1960-luvun puolivälissä kiihkeän keskustelun lakiuudistuksesta. Vapaan abortin kannattajat puhuivat sosiaalisesta hädästä ja oikeudenmukaisuudesta, vastustajat taas sukupuolisesta holtittomuudesta: "Miehethän voisivat levittää siementään sinne tänne täysin vapaasti."

    Kommentteja 21
  • Vauvanukke.

    Saako lääkäri kieltäytyä tekemästä aborttia?

    Pitäisikö aborttia vastustavan lääkärin valita toinen ala?

    Kristillisdemokraatit-puolueen lakialoite vaati vuonna 2013 lääkäreille oikeutta kieltäytyä abortin tekemisestä eettisiin syihin vedoten. A-studion keskustelussa lakialoitteen puolesta puhuivat puolueen puheenjohtaja ja sisäasianministeri Päivi Räsänen sekä aborteista kieltäytyvä gynekologi Sari Tanus. Aloitteen vastustajina ohjelmassa esiintyivät kokoomuksen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen ja gynekologiyhdistyksen puheenjohtaja Johanna Mäenpää.

    Kommentteja 27
  • Talvi yllätti viljelijät Pohjois-Suomessa 1968.

    Talvi yllätti viljelijät 1968

    Pohjois-Suomeen lunta ja pakkasta jo syyskuussa 1968.

    Vaikka Lapissa oli totuttu arvaamattomaan syyssäähän, oli lumentulo jo vuoden 1968 syyskuussa yllätys. Pakkanen ja routa vaikeuttivat maanviljelijöiden työtä. Kesärenkailla luistelevat automiehet taas työllistivät alueen peltiseppiä.

Aiheeseen liittyvää

2017

  • Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

    Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

    Kooste muusikon, viihteentekijän ja jalkapallomiehen urasta.

    Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

    Kommentteja 3

2015

  • Maarit Hurmerinta oli ensimmäisiä suomalaisia naisrockareita, joka levytti muutakin kuin käännöskappaleita.

    Suomalaisen kevyen musiikin vahvoja naisia

    Suomalaisen kevyen musiikin vahvoja naisia 1970-90 -luvuilta

    Suomalaisten naisten nousu suomirockin eturiviin näkyi selvästi tehdessäni neljä, eri vuosikymmeniä käsitellyttä sarjaa. Vielä 1970-luvulla naiset rockmuusikkoina olivat harvinaisuuksia, 1980-luvulla heitä oli jo enemmän, ja vuosituhannen lopun lähestyessä naiset olivat nousseet miesten rinnalle tasaveroisiksi tekijöiksi.

2014

2013

  • Cheek Puoli seitsemän -ohjelman studiossa.

    Cheekin suuruudenhullut unelmat kävivät toteen

    Cheek oli matkalla Olympiastadionille.

    Cheekin menestystä, suuruudenhulluutta, naisihanteita ja tyylitajua ruodittiin mediassa artistin huippusuosion kynnyksellä. Jäähallin loppuunmyyty konsertti oli takana ja seuraava etappi Olympiastadion.

Relaterade artiklar

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto