Hyppää pääsisältöön

Kansanparantaja Kaija Koo

Ennen läpimurtoaan laulaja kärsi fobioista ja istui pelokkaana neljän seinän sisällä. Tähdeksi noustuaan hän joutui itse toimimaan yleisönsä terapeuttina.

Kaija Koo (oik. Kokkola, s. 1962) teki läpimurtonsa levyllä Tuulten viemää vuonna 1993.

Hän oli ensimmäinen suomalainen naisartisti, joka saavutti triplaplatinaa. Vuoteen 2007 mennessä Tuulten viemää -levyä oli myyty 175 000 kappaletta.

Kappaleiden sävellykset olivat puoliso Markku Impiön käsialaa, tekstit syntyivät avioparin yhteistyönä. Kaija Koo laskettiin iskelmälaulajaksi, vaikka laulut olivat enemmän modernia poppia kuin perinteistä iskelmää.

Jotkut ihmettelivät, kuinka "nainen voi laulaa noin vakavista asioista". Fanit kokivat solistin kuitenkin niin päteväksi ihmissielun asiantuntijaksi, että vuodattivat hänelle auliisti murheitaan.

Laulaja on itse muistellut Pirkko Kotirinnan haastattelussa: "Keikoilla oli välillä melkein uskonnollinen hurmos. Musiikkimme liikutti isoja juttuja ihmisissä. Ehkä se liittyi lama-aikaan. Koen todella olleeni kansanparantaja."

Pitkät keikka- ja levytystauot ovat auttaneet Kaija Koota itseään pysymään koossa.

Tietolaatikko

Kaija Kokkola aloitti pop-uransa 14-vuotiaana Nakusika-tyttöbändissä.
Levytysura käynnistyi vuonna 1981 discosoulia soittavan Steel Cityn solistina.
Kaija Koon ensimmäinen soololevy oli vuonna 1986 julkaistu Kun savukkeet on loppuneet.
Vuoteen 2007 mennessä häneltä oli ilmestynyt yhdeksän studioalbumia ja kaksi kokoelmalevyä.
Menestynein niistä on Tuulten viemää (1993), joka oli vuonna 2007 Suomen kaikkien aikojen kuudenneksi myydyin levy. Tuulikello oli samalla listalla sijalla 42.
Levymyynti tasaantui vuosikymmenen loppua kohden, mutta Kaija Koo on kaiken kaikkiaan Suomen menestyneimpiä naislaulajia.
Oheinen vuoden 2004 haastattelu on tehty Viiden minuutin hiljaisuus -albumin ilmestyttyä. Muista Kaija Koon levyistä poiketen se ei yltänyt kultalevymyyntiin.

Lue lisää:

Sensuroimattomia 1980-luvulta: Kaija Koo, Tuula Amberla, Tero Vaara ja Espe Haverinen sekä Jimi Sumén

Elävän arkiston Suomirockin sensuroimaton historia -sarjan julkaisut pyörähtävät jo toiselle kymmenelle. Yhdestoista artikkelimme painottuu vahvasti 1980-luvulle. Mukana vahvoja naisia, yksi pohjalainen, yksi porilainen ja kitarasankari-tuottaja. Kaikki haastattelut on tehty 1980-lukua käsitelleeseen Kunnian kentät -sarjaan vuonna 1996.

Lue lisää:

Kaija Koo: Kuka keksi rakkauden

Kaija Koona tunnettu Kaija Kokkola löi itsensä ryminällä läpi 1990-luvun alussa. 1993 julkaistu albumi Tuulten viemää myi triplaplatinaa, ja se on yksi Suomen kaikkien aikojen myydyimmistä albumeista.

Lue lisää:

Kaija Koo: Kylmä ilman sua

Kaija Koolta muistetaan 1980-luvulta kappale "Kun savukkeet on loppuneet". Varsinainen läpimurto oli albumi Tuulten viemää.

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto