Hyppää pääsisältöön

Kansanparantaja Kaija Koo

Julkaistu . Päivitetty

Ennen läpimurtoaan laulaja kärsi fobioista ja istui pelokkaana neljän seinän sisällä. Tähdeksi noustuaan hän joutui itse toimimaan yleisönsä terapeuttina.

Kaija Koo (oik. Kokkola, s. 1962) teki läpimurtonsa levyllä Tuulten viemää vuonna 1993.

Hän oli ensimmäinen suomalainen naisartisti, joka saavutti triplaplatinaa. Vuoteen 2007 mennessä Tuulten viemää -levyä oli myyty 175 000 kappaletta.

Kappaleiden sävellykset olivat puoliso Markku Impiön käsialaa, tekstit syntyivät avioparin yhteistyönä. Kaija Koo laskettiin iskelmälaulajaksi, vaikka laulut olivat enemmän modernia poppia kuin perinteistä iskelmää.

Jotkut ihmettelivät, kuinka "nainen voi laulaa noin vakavista asioista". Fanit kokivat solistin kuitenkin niin päteväksi ihmissielun asiantuntijaksi, että vuodattivat hänelle auliisti murheitaan.

Laulaja on itse muistellut Pirkko Kotirinnan haastattelussa: "Keikoilla oli välillä melkein uskonnollinen hurmos. Musiikkimme liikutti isoja juttuja ihmisissä. Ehkä se liittyi lama-aikaan. Koen todella olleeni kansanparantaja."

Pitkät keikka- ja levytystauot ovat auttaneet Kaija Koota itseään pysymään koossa.

Tietolaatikko

Kaija Kokkola aloitti pop-uransa 14-vuotiaana Nakusika-tyttöbändissä.
Levytysura käynnistyi vuonna 1981 discosoulia soittavan Steel Cityn solistina.
Kaija Koon ensimmäinen soololevy oli vuonna 1986 julkaistu Kun savukkeet on loppuneet.
Vuoteen 2007 mennessä häneltä oli ilmestynyt yhdeksän studioalbumia ja kaksi kokoelmalevyä.
Menestynein niistä on Tuulten viemää (1993), joka oli vuonna 2007 Suomen kaikkien aikojen kuudenneksi myydyin levy. Tuulikello oli samalla listalla sijalla 42.
Levymyynti tasaantui vuosikymmenen loppua kohden, mutta Kaija Koo on kaiken kaikkiaan Suomen menestyneimpiä naislaulajia.
Oheinen vuoden 2004 haastattelu on tehty Viiden minuutin hiljaisuus -albumin ilmestyttyä. Muista Kaija Koon levyistä poiketen se ei yltänyt kultalevymyyntiin.

Lue lisää:

Sensuroimattomia 1980-luvulta: Kaija Koo, Tuula Amberla, Tero Vaara ja Espe Haverinen sekä Jimi Sumén

Elävän arkiston Suomirockin sensuroimaton historia -sarjan julkaisut pyörähtävät jo toiselle kymmenelle. Yhdestoista artikkelimme painottuu vahvasti 1980-luvulle. Mukana vahvoja naisia, yksi pohjalainen, yksi porilainen ja kitarasankari-tuottaja. Kaikki haastattelut on tehty 1980-lukua käsitelleeseen Kunnian kentät -sarjaan vuonna 1996.

Lue lisää:

Kaija Koo hymyilee kameraan

Kaija Koo: Kuka keksi rakkauden

Kaija Koona tunnettu Kaija Kokkola löi itsensä ryminällä läpi 1990-luvun alussa. 1993 julkaistu albumi Tuulten viemää myi triplaplatinaa, ja se on yksi Suomen kaikkien aikojen myydyimmistä albumeista.

Lue lisää:

Kaija Koo: Kylmä ilman sua

Kaija Koolta muistetaan 1980-luvulta kappale "Kun savukkeet on loppuneet". Varsinainen läpimurto oli albumi Tuulten viemää.

Katso myös

Kommentit

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Twistaava varttunut pariskunta Aavasaksan juhannusjuhlassa 1964.

    Keskiyön aurinko

    Dokumentti Aavasaksan juhannuksesta 1965

    Dokumentti Aavasaksan juhannuksesta vuodelta 1965 tiivistää 12 minuuttiin suomalaisen keskikesän juhlan. Siinä on kaikki: lipunnosto, juhlapuhe, urheilukilpailu, lavatanssit, rakastuneet parit ja juopuneet nuoret.

    Kommentteja 1

  • Shaahiparin vierailu

    Shaahi Suomessa 1970

    Kun Persian shaahi ja shaahitar vierailivat Suomessa kesällä 1970, kaduilla nähtiin sekä ihailevia tätejä että mieltään osoittavia nuoria.

    Kommentteja 3
  • Kesäinen järvimaisema

    Kesäillan valssi

    Merikanto sävelsi Kesäillan valssin 17-vuotiaana

    Monelle suomalaiselle juhannuksen tunnelman tuo Oskar Merikannon Kesäilta, joka tunnetaan yleisesti Kesäillan valssina.

    Kommentteja 2

Aiheeseen liittyvää

2017

  • Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

    Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

    Kooste muusikon, viihteentekijän ja jalkapallomiehen urasta.

    Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

    Kommentteja 2

2015

  • Maarit Hurmerinta oli ensimmäisiä suomalaisia naisrockareita, joka levytti muutakin kuin käännöskappaleita.

    Suomalaisen kevyen musiikin vahvoja naisia

    Suomalaisen kevyen musiikin vahvoja naisia 1970-90 -luvuilta

    Suomalaisten naisten nousu suomirockin eturiviin näkyi selvästi tehdessäni neljä, eri vuosikymmeniä käsitellyttä sarjaa. Vielä 1970-luvulla naiset rockmuusikkoina olivat harvinaisuuksia, 1980-luvulla heitä oli jo enemmän, ja vuosituhannen lopun lähestyessä naiset olivat nousseet miesten rinnalle tasaveroisiksi tekijöiksi.

2014

2013

  • Cheek Puoli seitsemän -ohjelman studiossa.

    Cheekin suuruudenhullut unelmat kävivät toteen

    Cheek oli matkalla Olympiastadionille.

    Cheekin menestystä, suuruudenhulluutta, naisihanteita ja tyylitajua ruodittiin mediassa artistin huippusuosion kynnyksellä. Jäähallin loppuunmyyty konsertti oli takana ja seuraava etappi Olympiastadion.

Relaterade artiklar

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.