Kennelliiton puheenjohtajan Juha-Pekka Ripatin haastattelu koirien jalostuksesta

MOT:
"Mitä vaikutuksia Kennelliiton yli kaksikymmentä vuotta kestäneellä Pevisa-ohjelmalla on ollut koirien terveyteen?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No, mä uskosin, et sil on ollu paljoki vaikutusta, et, et, jos me katsotaan, meil on atk-järjestelmästä otettavis ulos vuodesta 1988 lähtien tuloksia ja, me on tänä aikana katsottu lonkkatuloksista niin, noin 13 700 koiran tiedot, ja kyynärniveltuloksia noin 53 000 koiran tiedot niin, jos katsoo niitä prosentuaalisia osuuksia, mitä on ollu sairaita koiria näistä, näistä kuvatuista koirista, niin viime vuoden osalta, se prosentuaalinen osuus on laskenut, mutta tietysti minä mielellään sanoin että tällä, on nimenomaan tällä perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmalla, et siin, se on se syy, mutta tän voi selittää moni muukin asia tämän yhden vuoden tilastollisen laskun."

MOT:
"Asiasta tehtyjen tutkimusten mukaan tätä Pevisa-ohjelmalla kerättyä tietoa ei ole kuitenkaan käytetty jalostuksessa hyväksi?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No se on vähän kaksipiippunen juttu et, et näin tietysti voidaan sanoa, mut se, mistä me ollaan hirveen ylpeitä, on meidän jalostustietokanta joka vuonna 2005 otettiin meidän julkaisujärjestelmässä ja meidän koirajärjestelmässä käyttöön, mikä tarkottaa sitä, että meil on siellä järjestelmässä noin miljoonan koiran tiedot, ja se koiratieto, mikä siellä on, niin siel on koiran terveystiedot, siel on koiran näyttely-, koe- ja kilpailutulokset, koiran sukutaulut, ja tällä tavalla kun tämä sairaustiedot ovat julkisia, niin kuka tahansa voi käydä ilmaiseksi katsomassa sieltä jalostustietokannasta sitten sopivaa yhdistelmää, jos aikoo astuttaa koiransa."

MOT:
"Mutta mitä hyötyä tietokannan kokoamisesta on, jos sitä ei käytännössä käytetä?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No kyllä sitä käytetään, et, et kun ne miljoona koiratietoo mitä siellä on niin jokaisen, ni jokaisen koiran tieto avataan käytännöllisesti katsoen kerran kuukaudessa, et se käyttöaste siellä jalostustietokannalla on valtava, ja siellä voi sitten suorittaa eri näkösiä hakuja, jos haluaa sitten löytää omalle nartulleen tai urokselleen sopivaa paria."

MOT:
"Onko niin että koirien terveystilanne olisi nykyistä huonompi, jos tätä tietokantaa ei olisi?"

Juha-Pekka Ripatti
"En välttämättä menisi noin voimakkaasti sanomaan, tietysti se olis kiva, jos näin voisin sanoa, ja se olisi totta, mutta todennäkösesti se ei ole pelkästään sen kautta, koska vastahan tää jalostustietokanta on pistetty avoimesti kenen tahansa käyttöön vuonna 2005."

MOT:
"Mitä sairauksia Pevisan piiriin ei kuulu?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No, jos lähdetään siitä että Pevisa, eli perinnöllisten vikojen sairauksien vastustamisohjelma, koskee nimenomaan perinnöllisiä sairauksia, niin sillon sieltä jää tietysti kaikki muut sairaukset ulkopuolelle. Mutta pää-, pääsääntösesti ne ohjelmat, mitä siellä ovat niin ovat nimenomaan lonkka- ja kyynärniveldysplasia ja sitten perinnölliset silmäsairaudet."

MOT:
"Miten kaiken kaikkiaan Kennelliitto on onnistunut tehtävässään koirarotujen terveyden ja jalostuksen edistämisessä?"

Juha-Pekka Ripatti:
"Se ei välttämättä ole Kennelliiton tehtävä, me luomme ne raamit niinkun valtakunnallisella tasolla sille, että, että me laadimme jalostuksen tavoiteohjelmarungon, meil on perinnöllisten vikojen sairaus- ja vastustamisohjelma, mutta tää varsinainen koirien jalostukseen liittyvä toiminta niin tapahtuu puhtaasti näitten rotujärjestöjen ja rotuyhdistysten puitteissa. Et me tosin koulutamme sitten näitten rotujärjestöjen ja rotuyhdistysten jalostusneuvojia, mutta tää varsinainen koiran jalostaminen ja se neuvontatyö, niin se tapahtuu nimenomaan yhdistystasolla, ei välttämättä suoraan niinku Kennelliitossa."

MOT:
"Tunteeko Kennelliitto kuitenki vastuunsa koiran terveydestä?"

Juha-Pekka Ripatti:
"Joo, ilman muuta, ja me on nimenomaan nyt tässä korostettu tätä vastuuta sillä tavalla, et esimerkiks Kennelliiton säännöt uudistetaan, ja toivottavasti hyväksytään uudet säännöt tänä vuonna, niin siellä Kennelliiton tavotteena, sääntöjen kaks pykälässä on että Kennelliitto edistää nimenomaan terveiden, ja hyväluonteisten, käyttöominaisuuksiltaan, rakenteeltaan ja ulkomuodoltaan romu . . . rodunomaisten koirien kasvattamista. Ni nimenomaan tää on nyt haluttu korostetusti tuoda esille näissä uusissa säännöissä, ja se ei ollu näin selkeesti sanottu vanhoissa säännöissä, ja tää jalostuksen tavoiteohjelma mikä, mikä meil on käynnistetty niin, viime vuoden loppuun mennessä ni periaatteessa jokaselle rodulle olisi pitänyt laatia tämmönen jalostuksen tavoite ohjelma. Eli me olemme hyvin huolissamme kyllä koirien tulevaisuudesta ja terveydestä."

MOT:
"Kuinka paljon näitä jalostuksen tavoiteohjelmia on roduittain valmistunut?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No, ei, siihen en pysty vastaamaan, paljonko niitä on valmistunu, että sen ohjelman ulkopuolelle jäävät periaatteessa vain ne rodut joiden, joiden rekisteröidyt pentumäärät viimeseltä viideltä vuodelta alittavat viiskymmentä rekisteröityä yksilöä. Periaatteessa kaikille muille Suomessa oleville puhdasrotuisille koirille pitäisi tämä jalostuksen tavoiteohjelma laatia, mutta kun katsoo sitä mallia, minkälainen sen pitää olla, niin se ei ole ihan pieni työpanos mitä Kennelliitto edellyttää näiltä rotuyhdistyksiltä ja rotujärjestöiltä, et se vaatii kyllä aikamoista paneutumista. Mä voisin hyvin kuvitella, että kaikki yhdistykset eivät ole sitä tavoitetta vuodenvaihteeseen mennessä saavuttaneet."

MOT:
"Riitta Liimatainen ja Katarina Mäki lähettivät Kennelliitolle viime vuonna kirjeen, jossa liitolle esitettiin jalostusstrategian määrittämistä. Onko tällainen strategia kehitteillä?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No meillä ei tällä hetkellä ole ihan puhtaasti jalostusstrategia kehitteillä, koska meillä on tää perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma, meil on jalostuksen tavoiteohjelma, ja meil on jalostustietokanta, mutta tää asiakirja otettiin kuitenkin Kennelliitossa vakavasti, ja se kävi meillä jalostustieteellisessä toimikunnassa ja hallituksessa, ja hallitus totesi, että siel on paljon hyvää, ja se hyvä oli se että siitä otettiin sitten, ja jotka Kennelliiton valtuusto viime marraskuussa hyväksyi meidän varsinaiseen strategiaan, ja meidän strategiahan on voimassa tämän vuoden, tästä vuodesta vuoteen 2016, ja nimenomaan ne osat, jotka tästä asiakirjasta otettiin, niin koskivat nimenomaan tätä että koirien tulee olla terveitä, hyväluonteisia, käyttöominaisuuksiltaan, rakenteeltaan ja, ja ulkomuodoltaan rodunomaisia. Ne osat otettiin tähän meidän varsinaiseen strategiaan."

MOT:
"Mitä mieltä olette Liimataisen ja Mäen näkemyksestä, jonka mukaan koiraroduissa on luvattoman paljon terveysongelmia sekä vaarallisen kapea jalostuspohja?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No tää, terveyskäsite nyt on, on pikkasen minua hämäävä siinä mielessä, et jos puhutaan terveydestä, niin siinä täytys vähän selvittää, et mistä terveydestä me puhutaan että, kun kuitenkin koirilla, niinkun ihmisilläkin on valtavasti erinäkösiä sairauksia, osa on virus- ja bakteeripohjasia sairauksia, tulehduksia, sitten on normaalia loukkaantumisia, kun ollaan lenkillä niin nyrjäytetään nilkka tai jotain muuta, ja sitten on nää perinnölliset sairaudet, et, et kun puhutaan yleensä terveydentilasta niin, niin täytys vähän mennä tarkemmin sille linjalle, että mistä terveydentilasta me puhutaan mutta, en voi kieltää sitäkö, etteikö jollakin rodulla perimän pohja voisi olla liian kapea."

MOT:
"Miten koiraroduista saataisiin nykyistä terveempiä?"

Juha-Pekka Ripatti:
"Niin, kysymys on nyt sitte tää, mitä tällä terveemmällä tarkotetaan, et jos, jos puhutaan perinnöllisistä sairauksista, niin, niin siihen voidaan tietysti valinnalla, eli nimenomaan tällä jalostuksella vaikuttaa ja siihen tää meidän perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma nimenomaan tähtää että, kun tiedämme että tietyt ominaisuudet ja tietyt sairaudet ovat perinnöllisiä niin, niin jalostamalla tai risteyttämällä sitten tiettyjä yksilöitä keskenään niin saataisiin sitten semmosia yksilöitä joissa ei olis sitten tätä perinnöllistä sairautta homotsygoottisena, ja, ja tällä tavalla tietysti. Mut sit jos puhutaan muista terveydentilaan vaikuttavista tekijöistä niin, niin siitähän ei tämmösellä jalostusvalinnalla välttämättä pysty sitten poistamaan."

MOT:
"Mutta tätä jalostusvalintaahan ei ole pystytty Suomessa viime vuosina tekemään niin että, että perinnöllisiä sairauksia olisi vähemmän?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No, niin, vaikea sanoa. Jos ajatellaan sitä että meillä, meillä nimenomaan puhutaan lonkka- ja kyynärniveldysplasiasta, niin hiljattain saamani tiedon mukaan meillä leikataan huomattavasti vähemmän, siis tehdään kirurgisia toimenpiteitä tämän ongelman poistamiseksi jos on, on, lonkka- tai kyynärniveldysplasia, mikä antaisi viitteen siihen, että nimenomaan tällä Pevisa-ohjelmalla on ollut se vaikutus, että ne ääripäät vat karsiutuneet pois sieltä, ja, ja nimenomaan muissa maissa sitten Euroopassa joissa, joissa myöskin on olemassa tämmösiä jalostusohjelmia ja muista niin, ni siellä kuitenkin kirurgin veitseen tartutaan huomattavasti useammin ku Suomessa näiden ongelmien poistamiseksi. Et ehkä tää voi olla tämmönen epäsuora indikaatio siitä, että tällä jalostuskäytöllä ja käytännöllä on ollu nimenomaan positiivinen vaikutus."

MOT:
"Mutta silti esimerkiksi liiton omien tilastojen mukaan esimerkiksi saksanpaimenkoirien lonkkaviat eivät ole merkittävästi vähentyneet?"

Juha-Pekka Ripatti:
"Joo, voi olla hyvinki näin, ja niinku totesin niin viime vuosi on sekä lonkka- että kyynärniveldysplasiassa ni tämmönen notkahdus alaspäin et, et, mut, niinku totesin jo aikasemmin ni se voi olla seurausta monestaki seikasta."

MOT:
"Mitä koirarotujen avaaminen tarkottaisi vaikuttaisi koirarotujen terveyteen?"

Juha-Pekka Ripatti:
"Hmm . . . mitä sä tarkotat avaamisella?"

MOT:
"Esimerkiks sitä että sallittais rotujen väliset risteytykset."

Juha-Pekka Ripatti:
"No ihan, jos puhutaan perinnöllisistä sairauksista niin todennäkösesti se vaikuttais sen että, että tuota, se, jonkin tietyn perinnöllisen sairauden osalta se paranisi koska, todennäkösyys että useammassa rodussa olisi sama perinnöllinen ominaisuus ja sillon tämmöset yksilöt, kun kohtaisivat paritellessa toisensa niin, niin se on pienempi kun verrataan siihen että, että rodun sisällä on sitten tätä perinnöllistä ominaisuutta huomattavasti niinkun, runsaammin esniintymässä. Todennäkösesti sillä voisi olla pi.. jonkun tietyn perinnöllisen sairauden osalta se että, se tervehtyisi… tai ne jälkeläiset olisivat terveempiä."

MOT:
"Aivan. Eräs kasvattaja haki lupaa sileä- ja karkeakarvaisen kettuterrierin risteyttämiseksi, jotta karkeakarvaisten kettuterrierien terveystilanne paranisi, ja Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta antoi luvan, mutta liiton hallitus kumosi luvan. Miks, miksi hallitus ei antanut tälle lupaa?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No tuo. . . Kennelliiton päätöksentekojärjestelmä on sellanen että tän tyyppiset esitykset tulevat taloon, niin se menee sitä asiaa koskevalle toimikunnalle, toimikunta tekee siitä esityksen, jonka jälkeen se tulee minulle, minä teen sitten esityksen, joka voi olla sen toimikunnan esityksen mukanen, tai myös poikkeava siitä. Ja, ja nämä molemmat esitykset menevät sitten hallitukselle, ja hallitus sitten pohtii, että mikä on se oikea linja, ja tässä tapauksessa hallitus käytti sitten päätäntävaltaa ja, ja teki poikkeavan päätöksen, ja valitettavasti niin, niin hallituksen esittelijänä mulla ei ole minkäännäköstä mahdollisuutta eikä oikeutta niinku referoida tässä niitä keskusteluja, jotka johtivat siihen päätökseen, että se päätös poikkesi sitten jalostustieteellisen toimikunnan päätöksestä."

MOT:
"Oliko syynä näkemys, se näkemys, että tällaiseen risteytykseen tarvittaisiin rodun, tai rotujen alkuperämaan lupa?"

Juha-Pekka Ripatti:
"Muistaakseni tän tyyppistä keskustelua käytiin ja, ja nimenomaan tämmöstä risteytystä rodun alkuperämaassa eli Englannissa ei tietääkseni sallittaisi, eli jos vois yksinkertaistaa tilanteen, niin kysymys olis siitä, että ulkomaalla sallittaisiin siellä olevan suomenpystykorvan ja karhukoiran risteyttämistä keskenään. Et kai yksinkertaisesti tästä oli kysymys."

MOT:
"Mikä teidän oma esityksenne hallitukselle oli?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No me . . . jos muistan oikein, se itseasias oli . . . alun perin niin jalostustieteellinen toimikunta ei puoltanut sitä esitystä. Kyseinen henkilö täydensi hakemusta jonka jälkeen sitten tietee… jalostustieteellinen toimikunta teki toisen päätöksen ja päätti esittää hallitukselle sen hyväksymistä, ja mä en muistaakseni tehny, tehny siinä asiassa päätösesitystä, koska katsoin, että mulla ei ole kompetenssia ottaa kantaa tämmöseen asiaan, se on niin yksityiskohtanen asia että, mul ei oo asiantuntemusta siihen."

MOT:
"Voidaanko tästä tapauksesta vetää se johtopäätös että Kennelliitto ei tule puoltamaan roturajojen ylittävää risteytystä?"

Juha-Pekka Ripatti:
"Ei, tämä ei pidä paikkaansa, Kennelliitto on tehny tällaisia päätöksiä aikaisemmin jossa se on sallittu mutta, jokainen tapaus harkitaan sillon kun se tulee hallituksessa harkinta tapauskohtaisesti."

MOT:
"Mitkä nämä aikaisemmat tapaukset on?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No mä oon ollu kaks vuotta vasta talossa, mutta muistaakseni jo tänä aikana ku mä oon ollu talossa, ni on ollu yks tai kaks tapausta. Mut en muista yksityiskohtia, mun pitäis päästä tarkistaa ne hallituksen pöytäkirjoista sitten."

MOT:
"Esimerkiksi yhdysvaltalainen professori ja tunnettu koiratutkija Raymond Coppinger on esittänyt että koiraroduista olisi kokonaan luovuttava. Näettekö te että tämä olisi mahdollista?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No miks ei kaikki oo maailmassa mahdollista, onhan kuussaki käyty ja avaruusasemaa rakennetaan tonne kuun ja maan väliin mutta, todennäköstä on että tähän ei olisi tahtoa. Ja jos me ajatellaan sitä että, jos, jos minä olisin hankkimassa itselleni koiraa, ja menisin ostamaan koiraa henkilöltä, joka sanoo et sen pennun vanhemmat ovat monirotuisia, ja mä en ees näkis niitä, ni mul ei olis minkäännäköstä käsitystä siitä, ku se koira kasvaa isoks. Kuinka isoks se kasvaa, minkä näköseks se kasvaa ja mikä sen luonne on, eli mä tavallaan ostan sian säkissä. Mutta jos mä menen ostan puhtaan rotupennun, niin todenäkösesti se kasvattaja pystyy näyttään, et täs on sen emä, ainakin, tos on sen isä, anteeks uros, ja tuota, ja, ja mä tiedän jo heti ku mä katson sitä, mä tiedän, että siitä pennusta kasvaa sen näkönen ku sen vanhemmat ovat, ja mä voin tarkistaa rotujärjestöltä etukäteen kysyä, minkälainen luonne sillä on, jollon mä tiedän jo siinä vaiheessa, että, että mä en tuu varmaan pettymään, koska mä tiedän sen koiran ulkonäön, mä tiedän sen koon, sen luonteen, ja mä tiedän jo siinä vaihees, onko se semmonen koira, ja semmoseen käyttötarkotukseen sopiva, mihkä minä sen haluan, et jos minä haluan, et se on minun vieressäni sohvalla kainalossa, kun me katsomme illalla televisiota ja sit siitä kasvaa neljäkymmentäkiloinen koira, joka kuolaa paljon ja, ja tuota vaatii paljon liikuntaa, johon mä en oo valmis, niin sillon, sillon tuota, mä olen tehnyt väärän valinnan.

Et siinä mielessä minä puollan tätä rotupuhtauden säilyttämistä, ja onhan aivan selvää että, että jos, jos ei olisi rotuja, ja, niin, niin tuota, se johtaisi siihen, että meillä kaikki ihmiset haluu ajaa punasella volkswagenilla, golfilla, jossa on yhden pilkku kuuden litran moottori. Eli, eli on eri käyttötarkotuksia, joihin ihmiset haluu koiran. Se yks ja sama koira ei sovi hirvenmetsästykseen, noutavaksi lintukoiraksi, tai olemaan seurakoirana sohvalla ihmiselle, joka vaatii vähän liikuntaa ja joka ei pysty välttämättä liikkumaan ollenkaan. Eli, tän takia puhdasrotusuudella on paljon etuja ja syitä miksi puhdasrotusuutta kannattaa ylläpitää."

MOT:
"Koirarotuja on reilusti yli kolmesataa. Miksei niitä voisi olla esimerkiksi noin kymmenen?"

Juha-Pekka Ripatti:
"Mielenkiintonen kysymys. Mä luulen, et jossain vaiheessa, kun koira on lähtenyt jalostumaan villieläimestä sitten tämmöseks ihmisen kumppaniks, niin niit on ollu jossain vaihees kymmenen, on katsottu et se ei riitä, et tarvitaan eri käyttötarkotukseen ni sit niit on ollu sata ja sit niit on kaksataa ja kolmesataa, eli, eli tuota, en usko että kymmenen riittäisi."

MOT:
"Miten näkemyksenne mukaan koirien terveystilanne lähivuosina kehittyy, jos nykyisellä linjalla jatketaan?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No nyt tietysti täytys kysyä et, et mitä tarkotetaan taas terveydentilalla ja, mutta jos puhutaan perinnöllisistä sairauksista, joka nyt ilmeisesti kuitenki tässä nyt lähinnä on, on mielenkiinnon kohteena niin, tietysti mä asetan paljon toiveita sille että tämä avoimuus tässä jalostustietokannassa, jalostuksen tavoiteohjelmat ja Pevisa, ni niillä on sellanen vaikutus että, et tulevaisuudessa niin, meillä on edelleen koirarotuja, joiden terveydentila on, on hyvä, ja siihen me nimenomaan pyrimme kaikella toiminnallamme, mutta, jälkeenpäin on tietysti olla hirveen viisas et tulevaisuuteen katsominen on aina epävarmaa."

MOT:
"Mitä mieltä koko rotukoirajalostuksessa on?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No, tässä on just se mieli, mitä äsken totesin et, että, eri käyttötarkotukseen soveltuvia koiria halutaan. Joku haluaa koiran, joka sopii siihen, että on seurana kotona, ja liikutaan vähän ja joku haluaa sitten itselle aktiivisen lenkkikumppanin, et juostaan se kymmenen kilometriä päivässä lenkkiä ja joku haluaa sitten metsästää sitten sen koiran kanssa ja tarvii siihen sen koiran."

MOT:
"Onko näitä käyttötarkotuksia todella siis yli kolmesataa erilaista?"

Juha-Pekka Ripatti:
"Ei käyttötarkotuksia välttämättä kolmeesataa ole, mut jos voidaan jakaa käyttötarkotukset esimerkiks siihen, että meil on virkakoiria, jotka tekevät viranomaistehtäviä, ovat siis avustamassa esimerkiks kadonneiden etsimisessä, ovat poliisin apuna, rajavartioston tai tullin tehtävissä, lisäks meil on koiria, jota käytetään sitten erinäkösten . . . fyysisiä vajaavaisuuksia potevien ihmisten apuna, avustajakoirat, kuulokoirat, opaskoirat ynnä muut, sitten tulee eri harrastussektorit, meil on metsästysharrastus erittäin vahva Suomes, yli kolmesataatuhatta metsästäjää, ja siel on kymmeniä rotuja, joita käytetään vähän eri tavalla, eri tyyppisiin jahteihin, sitten meille tulee, tulee tuota erinäköset koiraharrastukset, koirahiihdot, koirajuoksut, ja agility, joka on erittäin suosittu harrastus ja, ja sen jälkeen tulee tietysti myös tää näyttelykoirapuoli, jossa on sitten oma valtavan laaja harrastajakuntansa, eli jo pelkästään, kun jakaa tällä tavalla niin, niin kyllä se rotumäärä kolmesataa saadaan erittäin hyvin jakautumaan näille eri ryhmille."

MOT:
"Millaisia seurauksia Euroopan neuvoston vuonna 95 antamalla päätöslauselmalla on ollut koiranjalostukseen Suomessa?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No tää päätöslauselmahan on, on lähtenyt liikkeelle tästä yleiseurooppalaisesta lemmikkien suojelusopimuksesta, ja se on sen, sen jatke, ja tää, tää päätöslauselmahan on tavallaan ohje tai suositus siitä, että ne tahot ja erityisesti tämä päätöslauselma on suunnattu kissojen ja koirien jalostusyhdistyksille, että heidän pitäisi suunnata jalostustoimintaa semmoseen suuntaan, et, että koirat ovat nimenomaan sellaisia niinkun me Kennelliitossa olemme jo niinku tässä tulevassa säännössä ottaneet, ottaneet tuota esille. Eli, eli, vapaaehtosuuteen perustuen toivotaan että koiraharrastus- ja kissaharrastusjärjestöt suuntaavat sitä jalostustoimintaa niin, et eläimet ovat terveitä, hyväluonteisia, pystyvät elämään normaalia elämää."

MOT:
"Eli siis menikö tähän yksitoista vuotta Suomessa ennenkuin tämä päätöslauselma otettiin todesta?"

Juha-Pekka Ripatti:
"Ei, ei, onhan siis meidän Pevisa-ohjelma ollut jo vuodesta 82 käytössä, jalostuksen tavoiteohjelma on hyväksyt… hyväksytty jo pari vuotta sitten, ja nyt tämä, tämä vuodenvaihde oli se deadline, kun ne piti olla sitten roduille valmiita, ja tuota meil on vuodesta 88 tilastot... tai sillon alko nää silmäsairauksien tilastointi, ja tuota lonkka- ja kyynärnivellausuntoja on otettu ja kuvattu jo paljon aikasemmin että, et, nyt tän, tän terveyspuolen osalta Kennelliitto ja Suomihan on ollu hyvin edistyksellinen jo ennenku edes tuota tämä yleiseurooppalaista lemmikkieläin suojelusopimusta on ratifioitu, ja sen jälkeen vuonna 95 tätä päätöslauselmaa."

MOT:
"Näettekö te niin että Kennelliiton vastuu koirien terveystilasta rajoittuu lähinnä tietojen keräämiseen?"

Juha-Pekka Ripatti:
"Ei, ei pelkästään, siis me todella keräämme tietoja tähän jalostustietokantaan ja, ja, nimenomaan se on erinomainen työväline sillon, ku se on kaikille avoin ja vapaa ja ilmanen, ja tuota mutta, mehän kannamme vastuumme siinä et, että me tuotamme jäsenjärjestöillemme, jäsenyhdistyksillemme ne raamit, esimerkiks tän jalostuksen tavoiteohjelman malli on täällä laadittu, Pevisa on, on täällä . . . se runko on nimenomaan Kennelliiton, Kennelliiton valtuuston hyväksymä, ja se viimesin on vuonna, muistaakseni vuonna 93 hyväksytty, eli, eli me kannamme niinku tämän valtakunnallisen vastuun siit, että meidän jäsenyhdistyksemme toimisivat niiden tavoitteiden mukaisesti kun, kun, me kattojärjestelmä katsomme että on, koiraharrastus on eduksi."

MOT:
"Uusia koirarotuja hyväksytään Suomeenkin kokoajan. Millaisia haasteita jalostukselle pienten populaatioiden rodut synnyttävät?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No, se on nimenomaan ongelma jos koko rodun kanta on hyvin pieni ja siitä tulee sitte Suomeen yksittäisiä yksilöitä niin, niin, ja varsinki sillon jos nämä, nämä Suomen kannan . . . Suomes olevat yksilöt sitten tuota, niitä aletaan sitte jalostaa keskenään, eli kyllä pitäs turvata sitten se että, että kannetaan vastuu siitä, et se perimän pohja olisi mahdollisimman laaja, että tuodaan sitte myös ulkomailta lisää niitä yksilöitä, joita voidaan käyttää siitokseen, eikä niin et vaan, vaan tehdään tätä siitosta niin, Suomes olevien yksilöiden kesken."

MOT:
"Miksi liitto kuitenkin hyväksyy koko ajan uusia pieniä rotuja?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No, tietysti kun me olemme tämän Kansainvälisen koirajalostusliiton FCI:n jäsen, ja jos rotu siellä hyväksytään, rotumääritelmänä, ensinnäkin rotu hyväksytään siellä ja se rotumääritelmä hyväksytään, niin ei meillä ole mitään syytä kieltää etteikö sitä, sen rotuisia koiria voisi tuoda Suomeen."

MOT:
"Miksi saksanpaimenkoirilla suositaan nykyisin laskevaa selkälinjaa?"

Juha-Pekka Ripatti:
"En oo saksanpaimenkoiraharrastaja, mutta olen kuullut, kerrottavan että tälle on olemassa historiallinen syy ja, ja se syy olisi Adolf Hitler joka olisi katsonut että, että, en tiedä näkikö, näkikö hän Valtiopäivätalon rappusilla kaks leijonapatsasta ja totesi että Saksallakin pitää olla oma lainausmerkeissä leijona ja, ja tuota, että se olisi syy, minkä takia saksanpaimenkoiraa jalostettaisiin sillä tavalla, et sillä on laskeva selkä. Näin mulle on kerrottu, mut en ole varma, pitääkö se paikkansa, mutta jos pitää paikkansa niin aika mielenkiintonen historia joka tapauksessa."

MOT:
"Voiko laskevalla selkälinjalla olla koiralle terveysvaikutuksia?"

Juha-Pekka Ripatti:
"Todennäkösesti sillä on terveysvaikutuksia että, tiedän luonnosta yhden villieläimen, joka on luonnostaan sen muotonen ja se on hyeena ja en usko, että sillä on vaikutuksia, koska se pystyy elämään ja sen täytyy pystyä saalistamaan, että se säilyy hengissä että, mutta uskon että se on nimenomaan muodostunut valinnan kautta siihen ympäristöön sellaiseksi, sopivaksi että, tietysti luonnonvalinta on vähän toista kun ihmisen tekemä keinovalinta."

MOT:
"Mitä mieltä te olette sellaisesta koirankouluttajilta kuullusta arviosta jonka mukaan laskeva selkälinja saksanpaimenkoirilla johtaa siihen että koirilla on usein selkäkipuja, joka taas johtaa siihen, että koirat ovat aggressiivisia? Olisiko tämä mahdollinen päättelyketju?"

Juha-Pekka Ripatti:
"En pysty ottaa kantaa siihen, et tuota kun en oo saksanpaimenkoiraharrastaja ja itse asiassa sen . . . niin tuota, en, en voi ottaa kantaa siihen, että voi olla, mutta voi olla, ettei ole mitään tekemistä asian kanssa."

MOT:
"Jollakin saksanpaimenkoirauroksella saattaa olla jopa tuhat pentua. Tällaisten niin kutsuttujen matadoriurosten käyttö kaventaa rodun geenipohjaa. Mitä Kennelliitto on tehnyt tämä ongelman vähentämiseksi?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No nythän on olemassa rotujärjestöillä jo omia sisäisiä päätöksiä siitä, joita he esittää, että, että uroksille asetetaan joku tietty jälkeläisraja, jonka jälkeen, ku se raja tulee täyteen, niin sitä urosta ei voi käyttää enää siitokseen. Minun mielestä se on erinomaisen hyvä päätös, ku tämmösiä tehdään."

MOT:
"Eli Kennelliitto ei ole tehnyt asian eteen mitään?"

Juha-Pekka Ripatti:
"Ei. Niin kun mä totesin aikasemmin, niin tämä rodunjalostus kuuluu rotuyhdistykselle tai rotujärjestölle, et me ei tällä tavalla puututa jonkun yksittäisen, meidän jäsenyhdistyksen sisäisiin asioihin, jonkun yksittäisen rodun jalostukseen, et me annamme lausuntoja siitä jos siitä tulee sitten asia, niin se käsitellään hallituksessa, mutta tämmönen yleisperiaatteellinen muokataan siellä rotujärjestö- ja rotuyhdistystasolla."

MOT:
"Voisiko ajatella, että, että Kennelliitto voisi kantaa kortensa kekoon antamalla esimerkiksi jonkun maksimimäärän jälkeläisten määrälle per uros?"

Juha-Pekka Ripatti:
"Kyllä, jos sellainen tarve tulevaisuudessa tulisi, niin en näe mitään estettä, etteikö näin voisi joskus sitten, vaikka tulla niin kun ylemmältä taholta määräys."

MOT:
"Shar pei -rodun nahka on jalostettu niin kurttuiseksi, että koirat kärsivät ihotulehduksista. Mitä mieltä te henkilökohtaisesti olette tästä rodusta?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No mä olen shar peitä nähny tuolla koiranäyttelyssä, et, et tuota ei mulla oo varsinaisesti siitä rodusta, niin kun varsinaisesti mitään omaa mieltä, mielipidettä."

MOT:
"Onko se teistä kaunis koira?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No se on, se on makukysymys. Se, mikä on minun silmissä kaunista, ei välttämättä toisen silmissä oo, et ei sillä oo niin kun mitään merkitystä."

MOT:
"Miten luonnollisina pidätte karvattomia koiria, jotka ovat viime vuosina yleistyneet Suomessakin?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No tietysti jos on olemassa mutaatio, jonka seurauksena tulee karvatto... karvattomia yksilöitä ja, ja se mutaatio on yleinen, niin, niin sillonhan se on luonnonvalinta. Luonto on tehny tämmösen, tuota, tempauksen ja jos se luonnon valinta, tai tässä tapauksessa, jos semmonen syntyy ja nykyaikana, niin se on ihmisen sitten valintaa, se et se säilyy hengissä, koska eihän meillä . . . Jos meillä olis normaali talvi, että meillä olis tuolla puoli metriä lunta ja kaskytviis astetta pakkasta, niin eihän tämmöset karvattomat koirat menestyisi normaalisti meidän olosuhteissa ilman ihmisen apua . . . Et, mut tietysti niissä ympäristöistä, onko ne sitte Meksikosta tai mistä Kiina… Kiinasta, niin tuota . . . niin niissä elinympäristöissä tämmönen mutaatio säilyy… saattaa säilyä hengissä elinympäristönsä normaalina, tämmösenä eläimenä ja, ja, ei mul oo mitään sitä vastaan."

MOT:
"Euroopan neuvostohan kehotti välttämään tai lopettamaan karvattomien koirien jalostuksen vuonna yhdeksänkymmentä viisi."

Juha-Pekka Ripatti:
"Voit olla aivan oikeassa, mutta, mutta jos se on FCI:n virallisesti hyväksymä rotu ja sillä on rotumääritelmä, niin ei meillä ole tällä hetkellä mitään tarvetta sitten lähteä taistelemaan tätä meidän kattojärjestön päätöslinjaa vastaan."

MOT:
"Onko niin, että, että Suomen Kennelliitto siis hyväksyy mukisematta kaiken, mitä FCI:ssä päätetään vai yrittääkö Suomen Kennelliitto jotenkin vaikuttaa asioihin siellä?"

Juha-Pekka Ripatti:
"Kyllä, me on muun muassa viime vuonna niin toivottu ja tehty esityksiä FCI:lle siitä, että he tarkistaisivat linjansa, et eihän me nyt ihan automaattisesti oteta lautaselle sitä, mitä ylhäältä annetaan, vaan kyllä meilläkin on oma tahtomme ja oma mielipiteemme ja näkemyksemme asiasta, jonka olemme useestikin tuoneet esille Brysseliin päin, että jaa tai Belgiaan päin, että tämä on meidän kantamme. Toivomme, että he myös ottavat sen kannan huomioon."

MOT:
"Mitä asioita Kennelliitto on sinne ajanut?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No tärkein asia tällä hetkellä on tietysti FCI:n oma sääntömuutos, jossa meil on ihan valtavasti näkemyseroja siitä, minkälainen FCI:n säännöt tulis olee, mutta meil on myös sitten asioita, joita tuota . . . olemme viime vuonna tehneet esityksen."

MOT:
"Onko Kennelliitto ajanut FCI:ssä mitään sellaista sääntömuutosta tai uudistusta, joka suoraan kohentaisi koirien terveystilannetta?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No FCI:hän luo säännöt, tämmöset niin kun sateenvarjoksi, joka sopii periaatteessa kaikille FCI:n jäsenmaille, eli niitten pitää olle semmoset säännöt, et niitä pystytään globaalisti noudattamaan ja, ja sen jälkeen kansalliset järjestöt voivat vetää tietysti näistä globaaleista kattosäännöistä tai sateenvarjosäännöistä, niin vetää yksityiskohtaisempia . . . tehdä yksityiskohtaisempia sääntöjä siitä, miten kansallisella tasolla toimitaan ja näin, näin esimerkiks Kennelliitto on tehnyt . . . eli, eli kansallisen kenneljärjestön toiminta ei voi perustua vain ja ainoastaan, pelkästään FCI:n sääntöihin, koska ne ovat liian ylimalkaiset sen toiminnan pyörittämiseen kansallisella tasolla."

MOT:
"Kennelliiton tilastojen mukaan vuosina 1987-2005 syntyneistä bernhardinkoirista ja newfoundlandin koirista yli puolella oli D- tai E- lonkat. Mitä tämä tarkoittaa?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No, tää tarkottaa nimenomaan lonkkaniveldysplasiaa, eli se lonkka, sen millä tavalla reisiluu kiinnittyy lonkkaan, ja se lonkka malja, ni se on, sillä tavalla, ne luokitellaan viiteen luokkaan, A, B, C, D ja E, ne lonkat, ja A ja B ovat niitä parhaiten . . . C ja D ovat sitten niitä lainausmerkeissä väljiä tai kuluneita tai, tai muulla tavalla niinkun… ja se on perinnöllinen ominaisuus."

MOT:
"Millaisen johtopäätöksen tästä tilastotiedosta voi vetää, liittyen näiden rotujen terveystilanteeseen?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No, jos koiralla on A, B, C, D, E, joku näistä luokista ni se ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö koira pystyisi elämään, olemaan perheen jäsen, tuottamaan iloa, käymään lenkillä. Mutta sitten se saattaa jonku tietyn toisen rodun osalta nimenomaan ne huonommat lonkat vaikuttaa siihen esimerkiks, jos jollekkin voimakkaasti liikkuvalla metsästyskoirarodulla olisi, olisi D:n tai E:n lonkat, niin se saattaa tarkottaa sitä, et se koira ei enää pysty tekemään sitä tehtävää, mikä on sen ominaistehtävä, toisin sanoen jäniksenajaminen tai hirvenhaukkuminen tai joku muu että, et, se ei välttämättä ole tavallaan kuolemantuomio tämä, tämä C-, D-, E-lonkka, vaan, vaan joissakin tilanteessa, riippuu sen koiran käyttötarkotuksesta niin se voi elää ihan täyttä elämää sen perheen jäsenenä."

MOT:
"Onko teistä huolestuttavaa se että näillä isoilla roduilla, yli puolella oli D- tai E- lonkat?"

Juha-Pekka Ripatti:
"Kyllä se on tietyllä tapaa huolestuttavaa, mutta nimenomaan mä korostan sitä, että nimenomaan nää meidän uudet, uudet jalostuksen tavoiteohjelmat ja Pevisat ja, ja tämmönen jalostustietokanta niin toivottavasti tuo sitten tulevaisuudes siihen että, siit on hyötyy nimenomaan näille roduille sillä tavalla, että jalostus käyttöön valitaan sellasia yksilöitä, jotka eivät peritä tätä ominaisuutta."

MOT:
"10-20 prosenttia dobermanneista kärsii silmäsairauksista, noin joka kymmenellä 90-luvulla syntyneellä rottweilerilla on kaihi, jopa hyvin terveinä pidetyistä suomenpystykorvista yli kuusi prosenttia sairastaa epilepsiaa. Ovatko koiramme terveitä vai sairaita?"

Juha-Pekka Ripatti:
"Niin, se, tää on mielenkiintonen kysymys. Nimittäin yllättävää on se, että koirilla on ihan samoja sairauksia kuin ihmisillä, et ei, ei ole tämmöstä ideaalista eläintä niinku Walt Disney aikoinaan lanseeras, että kaikki eläimet ovat kauheen puhtaita, kauniita, turkki kiiltää ja niillä ei ole loisia, ei sisä- eikä ulkoloisia, ne ovat terveitä. Ei, ei tämmösiä eläimiä ole olemassakaan. Et eläimet potevat heille ominaisia sairauksia ihan yhtä tavalla kun, kun tuota ihmisiä ja tietysti olis mielenkiintosta nähä, et jos verrattaisiin jotakin epilepsiaprosenttia sitten niin, jossakin väestön osassa tai eri maissa, ja sen esiintymistä esimerkiks koirissa niin, ois kiva nähdä että onko se, esiintyykö, onks esiintymisfrekvenssi sama sitten koiralla ja jollakin, jollakin kansalaisuudella tällä maapallolla että, et tuota, tän vähän niinkun, mä en oikein tiedä miten tähän suhtautuisi tai sanoisi, koska koirat ovat ihan yhtä sairaita tai terveitä kuin ihmisetkin periaatteessa ja on olemassa hoitoja, joilla niitä sairauksia voidaan hoitaa ja osa niistä sairauksista on sitte perinnöllisiä mutta niitäki voidaan hoitaa."

MOT:
"Kuitenkin geenitutkijat ovat sitä mieltä että sisäsiittoisuus on, on kuin pommi joka kohta räjähtää silmille koirissa, eli että koirien perinnölliset sairaudet tulevat rajusti kasvamaan lähivuosina. Voiko Kennelliitto olla tilanteeseen ihan tyytyväinen?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No jos näin olisi, että nimenomaan sisäsiittoisuutta harrastettaisiin, meillähän koko toiminta, tää jalostustietokanta, antaa sen mahdollisuuden et nimenomaan tätä matadoriurosta ei käytetä tai sitten ei, ei oo tätä sisäsiittosuutta, et nimenomaan täältä jalostustietokannasta löydetään ne koirat ja yksilöt, joita voidaan käyttää jalostukseen sillä taval, että nämä riskit vältetään, niin, niin, niin, tuota siinä mielessä niin mä toivon, et nimenomaan näillä meidän toimenpiteillä niin vältetään tämä sisäsiittosuuden riski."

MOT:
"Mutta Kennelliitto ei käytännössä ota sitä vastuuta vaan tarjoaa välineet, sille että kasvattajat itse käyttävät vastuun?"

Juha-Pekka Ripatti:
"No, nimenomaan siis Kennelliittohan ei omista koiria, koiran omistaa se kasvattaja, ja, ja tuota ensisijasesti sillä kasvattajalla on vastuu siitä, miten se astuttaa sen narttunsa, ja minkälaisia pentuja ja minkälaisista yhdistelmistä niitä hän haluaa. Et jos, sanotaan näin, tulisi tulevaisuudessa tarve, korostettu tarve siihen, että Kennelliiton pitäisi puuttua siihen, mitä kasvattajat tekevät tai Kennelliiton jäsenet tekevät, niin uskon, että sillon sitä tahtoa varmaan löytyy, mutta mä en näe, että tämmöstä tilannetta olisi ees lähiaikoina tulossa, koska mä uskon, et meidän kasvattajat ovat erittäin valistunutta väkee siinä mielessä, nimenomaan tutkivat eri yhdistelmiä ja katsovat näitä jalostustietokantaan merkittyjä sairauksia ja, ja, tuota, koetuloksia, näyttelytuloksia, kilpailutuloksia, yrittävät nimenomaan löytää sellasia yhdistelmiä, jolla vältettäsiin nämä terveysriskit ja jotta saataisiin semmosia koiria kun sen risteytyksen tarkotuksena on, jalostuksen tarkotuksena on saada aikaan.

Ei kukaan halua saada tahallaan sairaita koiria. Kaikkihan pyrkii siihen että, että nimenomaan saadaan terveitä, hyväluonteisia koiria, jotka sopii siihen käyttötarkotukseen ja ovat sen näköisiä kuin niiden pitäisi olla."

Otsikkoa tarkennettu 1.2.2019