Kliinisen eläinlääketieteen professori Marjatta Snellmanin haastattelu koirien jalostuksesta

MOT:
"Ovatko koirat sairaampia kuin ennen?"

Marjatta Snellman:
"Tarkottanet rotukoiria.. ja täytyy sanoa, että niitten tilanne on huonontunut sikäli, että olemme löytäneet aina uusia perinnöllisiä sairauksia ja tietenkin oppineet myöskin diagnosoimaan niitä, että tilastot menevät huonoon suuntaan."

MOT:
"Mitä vaikutuksia Kennelliiton yli kaksikymmentä vuotta kestäneellä Pevisa -ohjelmalla on ollut koirien terveyteen?"

MS:
"Uskoisin, että jos ei meillä sitä olis ollut, niin olisimme umpikujassa paljon pahemmin kuin tällä hetkellä olemme, mutta koska on kiinnitetty asioihin huomiota, on saatu tehtyä jotakin nyt. Täydellinen.. sanotaanko tieteellinen evidenssi täytyy vielä tehdä ja hakee.. näistä tutkimuksista, mutta se on eräänlaista, voisinko sanoo, viivytystaistelua se, että on olemassa tämmösen suunnitelmastrategia tällasta uhkaa vastaan, että menettäisimme nämä koirarodut. Meidän on pakko tehdä jotakin, koska muuten tilanne romahtaa kokonaan ja mikä minusta tässä on vielä tärkeempi, siihen tulee nää eläinsuojelulliset näkökohdatkin esille, niin ne nostetaan kaikki hankaluudet tässä esille ja tullaan niistä kertoneeksi, miettineeksi ja koiran parhaaksi koitetaan käyttää."

MOT:
"Esimerkiksi lonkkakuvia on otettu koirista jo pitkään. Miksi lonkkavioista ei silti ole päästy eroon?"

MS:
"Ei niistä varmaan päästä ikinä eroon, paitsi kun ihmiset päästää koirat irti ja antaa niitten vapaasti lisääntyä ja heikommat sitten jää auton alle tai tapahtuu jotain muuta. Kaikki koti.. kotieläimet ja varsinkin myöskin nää eläintarhaeläimet sanotaan näin.. Jos ajatelette lumileopardia, joka sentään on aika vikkeläliikkeinen käsittääkseni siellä vuoristossa, niin nyt sillä on kant.. kansainvälinen kantakirja eläintarhoissa, koska niillä esiintyy lonkkanivelen kasvuhäiriötä aika vakavana.. ja ne joutuu käyttämään vaan näitä parempia yksilöitä, että ne pystys ees noin niin ku yleisös.. yleisön edessä tasasella maalla liikkumaan kunnolla.. ja kun heti tää luonnollinen karsinta, kun poistu, niin sillon alkaa nää ongelmat. Ne on vaan odottamassa kulman takana. Susilla samoin on. Noh, ihmisen.., koirilla jos ei olis eläinlääkäreitä ja koirat olis irti, varmaan ei olisi tätä ongelmaa, mutta nyt eläinlääkärit hoitaa niitä, antaa lääkkeitä ja ihmisillä on varaa syöttää ne oikein , sillai niin kun nopeakasvuseks broilertyyppiseks, niin sillon tämmönen luustonrakenne ei oo enää sitä parasta mahdollista..

Ja sitten tästä valinnasta. Niitä on kuvattu vaikka miten pitkään ja tuloksia on saatu, esim opaskoirakouluilla maailmassa, jossa on otettu todella vaari näistä tuloksista, eli katsottu, mitkä nyt sitten kannattaa panna jalostukseen ja katsottu laajemmin näitä sukulaisia, ei ainoastaan sitä yksilöä, mutta tämmösessä niin sanotussa siviilijalostuksessa.. ei ole ymmärretty taikka ei ole haluttu ymmärtää sitä, et ei se oo ainoastaan se kuvaaminen, joka parantaa koiraa, vaan pitäis myöskin vetää niistä johtopäätökset ja on päästetty aika löysäksikin tämä asia. Sanotaan näin, että labradorinnoutajilla on aikonaan aika tiukka tämä raja, mitä sai käyttää jalostukseen, sitten sitä jouduttiin löysäämään ja löysäämään ja nyt ollaan sitten semmosessa tilanteessa, että tilanne on entistä pahempi kun ei löydy terveitä, eikä niitä löydy myöskään ulkomailta, että.. se on aika ongelmallista."

MOT:
"Eli periaatteessa lonkkien osalta tietoa on, mutta sitä ei käytetä.."

MS:
"Sitä käytetään nyt, kun ollaan niin sanotusti hätä kädessä, et rupee olemaan niin paljon jo käyttö.. siis näitä.. työkoiria, jossa se herättää huomiota saksanpaimenkoirat, labradorit ja muut tällaset. Sitä käytetään, mutta ihmiset vastustaa tavattomasti, osaksi, mut tässä nyt täytyy sanoa, et ihmiset, meitä on koiraharrastajia ihan sama kirjo, kun mitä tahansa muutaki maailman menoo, mutta siellä on näitä, jotka todella haluaa vastustaa ja on tehny hyvää työtä, mut sitte osa on sallasia, jotka ei halua sitä tunnustaa, et heidän koirassansa ois joku vika ja tämä on asia, joka varmasti ois sosiologien ja psykologien helpompi selittää kun minun, kun mä en sitä itsekään oikeen ymmärrä, mutta siihen.. sitoutuu.. … Niin tässä todella on vedetty johtopäätöksiä kyllä, mutta enemmäkseen on katsottu, että se on katsojassa, eli tässä lausuntojen(?) anta.. antajassa vika ja hänen ammattitaidossaan ja esimerkiks nyt meillä on melkonen kriisi ollu Kennelliitossa, koska meil on erittäin ammattitaitoinen lausunnonantaja siellä tämä Anni Liman, mutta, koska hän on nyt tilanteessa kun hän ei löydä niin paljon terveitä koiria kuin yleisö haluaisi, niin sanotusti, niin häntä nyt sitten osotellaan, niin ku syntipukiks tähän ongelmaan, mitä ei missään tapauksessa ole, mutta sama on ihan ulkomailla.

Mä en muista mitään eläinlääkärikongressia, missä oltas todella tapeltu niin kun jonkun asian ympärillä, niin kun lonkakuvausasioiden ja lonkkanivelten tulkitsemisen ympärillä. Se kuumentaa ihmisten tunteita jopa, siis kollegatasolla tavattomasti.. ja ei, ei tämä pelkkä niin kun ammattitaitokaan riitä siinä vakuuttamaan ihmisille, et näin on. Ihmiset haluaa terveet, terveet lonkat.. lausunnon ja sillon tämä lausuja on hyvä, mut, et mä oon ihan varma, ettei, vaikka laskeutus arkkienkeli alas tänne lausumaan niitä, niin ihmiset ei ois tyytyväisiä, jos hän todella sanois totuuden niistä..ja ei, nyt enää ole siis valittavissa, sanotaan saksanpaimenkoirissa ja monessa muussa mitään niin sanottuja uusia terveitä linjoja, niit on haettu ihan ympäri maailman ja koitettu löytää niitä: Tuolla Australiassa oli iso sheefferi haku päällä opaskoiraksi, mutta he eivät löytäneet kerta kaikkiaan koko Australian maasta eikä muualtakaan, niin tota.. sellasia joista ois voinu päästä eteenpäin täs jalostuksessa.. ja minun käsittääkseni se ei voi edetä muuten, kun nyt mitä täs on hyvin ajateltu ja tehty tämän Blup –indeksin kautta, jossa katsotaan siis koko tämän, samalla lailla kun karjanjalostuksessa, tämän vanhempien sisarusten jälkeläisten tilanne, eikä tuijoteta siihen yksilön arvoon. Se kokonaisuus ei tule kyllä pelkällä kuvauksella varmaan.. korjaantumaan, vaan se vaatii tätä, että tää geenikartta on avattu ja nythän se on sikäli edistynyt, et saksanpaimenkoiralla on Saksassa selvitetty tämä dysplasia –geenit, mitkä siihen vaikuttavat ja mielenkiintosta kyllä.. tämä meidän Katariina Mäki, joka väitteli tohtoriks Suomessa Kennelliiton avustuksella näistä Blup –indeksien käytöstä koiran jalostukseen, erityisesti kyynär- ja lonkkanivelten alueelta. Hän oli pystynyt jo sen ennakoimaan, mikä tulee olemaan tämä, eli siinä on useita geenejä, plus sitten niin sanottu major gene, semmonen päägeeni sitten mukana ja saksanpaimenkoirayhdistys, tämä maailmanjärjesto ja FCI, tämä kansainvälinen Kenneljärjestö on tämä tutkimuksen takana.. ja sen on tehny Hannoverissa sellanen.. genetiikan laitos, joka vastaa kaikista kotieläinten genetiikan tutkimuksesta, oikeestaan koko Saksan maassa ja uskoisin, että heillä on resursseja aika piankin teettää testi, jolla pystymme sitten aika nopeesti geeneistä lukemaan näitä asioita. Minä en nää, että pelkällä kuvauksella saadaan tätä hyvin eteenpäin, mutta näitä geenejä hakiessa meillä täytyy olla hyvät lonkkakuvauslausunnot, että osataan ottaa niistä oikeista eläimistä.. geneettistä tutkimusta varten näytteen, ettei se oo ihan hakuammuntaa. Päästään paljon nopeemmin eteenpäin, sehän on hirvittävän kallista muuten. Mitään nopeeta tämä ei varmaan ole, en uskalla arvioida aikataulua, mutta kun olemme muuten katselleet tätä genetiikan edistymistä, niin ei se niin pitkällä ole, kun olisimme kuvitelleet ehkä kymmenen vuotta sitten."

MOT:
"Tällä hetkellä maailmasta ei siis löydy ollenkaan tervelonkkaisia saksanpaimenkoiria?"

MS:
"Niitä voi olla jossakin joku, onhan niitä siellä täällä, mut et olis joku populaatio, et me voitaisimme huoletta ottaa sieltä, ei.. Mutta näissä maissa, joissa on nyt käytetty tätä Blup –indeksiä.. niin voi olla, että siellä on hiljalleen karsiutumassa sellasta.. mutta me oltaisimme varmasti saaneet ihan tervelonkkaisia koiria alun perin, jos olisimme ottaneet jalostukseen vain terveitä, mutta sitten me olisimme menettäneet monta muuta ominaisuutta, eli tää on semmonen kompromissien summa, luonne, käyttö..tarkotus, ulkonäkökin ja näin kaikki, niin se.. valinta on äärimmäisen vaikeata. Toisaalta se yhtälö on ihan mahdoton, jos ajattelee, miten saada kaikki samaan pakettiin. Jos karsii yhtä, voi mennä paljon muuta pois ja on mennytkin."

MOT:
"Mitä haittaa koirille on C- tai D- tai E- lonkista?"

MS:
"Se on hyvin yksilökohtaista. Tämmöset C –lonkat, eli lievät lonkkanivelenmuutokset voivat olla aivan oireettomia, jopa D- luo.. lonkat voivat olla joillakin, joilla on hyvä lihaskunto.. oireettomia, mutta E- lonkat tavallisesti on jo ongelma, koska ne ei oo enää ollenkaan siellä lonkkamaljan sisällä ja se, miten nopeasti yksilö kehittää nivelrikon tämmöseen löysään lonkkaan, niin siitä oikeestaan ratkee se, miten tämä koira sitten.. elää niitten kanssa, eli jos mä saan lausunnon a.. jostakin (?) koirasta, että sillä on C- tai D- lonkat, en voi sanoo omistajalle, kuinka tässä tulee käymään.. että pärjääkö se vai eikö se pärjää, mutta noin keskimäärin voi sanoo, että jos on D- lonkat, niin ei ainakaan opaskoiraksi oo mitään ajatusta kouluttaa, koska se lyhentää kuitenkin sitä työuraa, joka pitäs kuitenkin olla jopa yhdeksän, kymmenen vuotta.. mutta lemmikkinä saattaa mennä mainiosti."

MOT:
"Miten koiraroduista saataisiin nykyistä terveempiä?"

MS:
"Geeniteknologia ihan varmasti tulee auttamaan ja täähän on voimakkasti nyt alkamassa. Meillä on tämän.. tutkija Hannes Lohen kanssa, joka on täällä nyt Biomedicumissa.. tullut Kanadasta takasin.. hyvä yhteistyö Kennelliiton, meidän tämän koulun ja minunki henkilökohtasten ohjattavieni näissä geneettisissä tutkimuksissa, niin hän.. antaa kaiken apunsa ja he haluavat selvittää koirien perinnöllisiä sairauksia voimakkaasti ja se tapahtuu semmosilla varoilla, joita ei koskaan eläinlääketieteeseen ohjattaisi, sillä nää sairaudet on suurelta osalta samoja, mitä ihmisillä on, et niistä saa näin ollen semmosen.. nopeamman tien perille, jot.., jotta ihmisiä pystyttäisiin auttamaan.. ja samalla tulee koirat autetuksi. Minä uskon, että geeniteknologialla pystytään paljon tekemään. Sit tietysti voi leikkiä sillä ajatuksella, etä tää kloonaus.. jos löytyy hyvä koira, niin siitä sitten otettas lisää. Tää on tietysti aika hullua ja eettisesti vielä täytyy moneen kertaan miettiä, mutta nythän koiranäyttelyissä on hyvin suuresti paino sillä, että myös kasvattajaryhmät on hyvin samanlaisia, joka ikinen otus. On kilpailu, jossa niin sanotut parit, mahdollisimman saman näköset koirat pitäis ollaja se on sit voittaja, joka on eniten saman näkönen siinä.. nää ryhmät ja.. Nyt sit ajattelen kloonilla, niin.. meidän ei tartte enää niin hirveesti panostaa siihen ulkonäköön, ehkä me sitten voisimme takaoven kautta jalostaa sitten näitä.. muita ominaisuuksia enemmän. Tää on tietysti ruma ajatus, mutta tulee mieleen, niin en voi sille mitään."

MOT:
"Miten roturaitojen avaaminen vaikuttaisi koirarotujen terveyteen?"

MS:
"Kyllä se voisi jossakin määrin.. ja me tiedämme, että jos on, ja kun on, risteytetty tota.. Englannin vinttikoiraa ja saksanpaimenkoiraa, saadaan lonkkaniveltää.. lonkkaniveliltään erinomasen hyviä koiria, koska niillä ei oo tätä ongelmaa, ainakin ensimmäisessä polvessa, mutta ne koirat ovet sen näkösiä ja sen luontosia, että niit ei.. ne eivät käy siihen käyttötarkotukseen, missä niitä oli, siis niin kun poliisille ja muuta. Ne on enemmän semmosia pörrökarvasia vinttikoiria ja luonteeltaan ne on enemmän tämmösiä.. sanotaanko ei niin nöyriä tottelijoita, kun mitä saksanpaimenkoiralta odotetaan, et siinä ei välttämättä saada sitä tulosta.. Mutta sitten tiedämme täällä, kun välillä on koiria, jotka esimerkiks on labradodor- rottweiler –risteytetty, taikka risteytynyt, vaikee sanoo, onko tarkotus vai ei, niin niil on yleensä potenssiin kaks sitten nää ongelmat, mitä näillä kummallakin rodulla on.. että se suoraan ei auta, mutta joissakin jos on esimerkiks semmonen.. joskus.. tällä hetkellä ajattelisin esimerkiks bernhardilaista koiraa, jolla on aika vaikeet nää luusto-ongelmat ja siin on kaks linjaa. Siel on tämä pitkäkarvanen bernhardilainen ja lyhytkarvanen bernhardilainen ja lyhytkarvasella on huomattavasti terveemmät nivelet.. kun tällä pitkäkarvasella, mutta niitä ei kuulemma saa risteyttää, siis tämä pyhä FCI:n sääntö, jota suomalaiset noudattaa, niin kun kaikkia muitakin näitä Euroopan sääntöjä, niin uskollisesti, niin he eivät salli sitä.. Ja vaikka me olemme täällä jalostus(?)toimikunnassa, jonka jäsen olen, niin tätä käsitelleet ja meidän mielestämme olisi hirveen hyvä avata tätä, niin siellä tulee tiukka ei hallituksen kautta, koska he seuraavat FCI:n linjoja. Jos FCI tämän kansainvälinen kenneljärjestö aukasee näitä, niin sitten.. sitten Suomikin seuraa."

MOT:
"Mitä mieltä olette siitä, että Kennelliitto ei salli esimerkiksi sileä- ja karkeakarvaisten kettuterriereiden risteyttämistä?"

MS:
"No tämä oli jälleen tällanen, että jalostustieteen toimikunta suositti, että oltas voitukin risteyttää juuri, koska niillä oli näitä ongelmia, mutta sitten kun se meni hal.. kennelliiton hallitukseen, koska me emme päätä, me vaan annamme niin kun asiantuntijalausunnon, niin siellä sitten ulkomuototuomarit lähinnä.. sanoivat, että ne menee ihan pilalle ja ne on ihan väärää tyyppiä sitten, eli tähän.. tässä tuli tää törmäys juuri tän ulkonäön ja sitten näiden terveysasioiden kanssa."

MOT:
"Ja ulkomuoto veti pidemmän korren?"

MS:
"No hallituksessa äänestivät.. Mä en tiedä mikä oli.. mutta kyllä siellä enemmistö voitti näin, että sitä ei sallita.. mutta se tuli ulkomuototuomarien taholta."

MOT:
"Miten tärkeänä päätöksenä te piditte tätä Kennelliiton hallituksen päätöstä?"

MS:
"Minusta se oli surullista, koska mä itse olen ollut aina auki, avoin ja sitten.. suosittanu ja jopa saanu läpi sen sillon aikonaan, kun meillä oli snautserin ja pinserin se risteytyskokeilu. Se on ainoo, mikä on saatu läpi, nää kaks rotua.. mutta, kun se on FCI, niin ei meikäläinen sitte.. Kyllä mulla voi olla mielipide, mut ei se oo niin ku merkityksellinen, että.."

MOT:
"Miten sukusiitos vaikuttaa koirien terveyteen?"

MS:
"No.. se.. vaikuttaa huonosti sikäli, että jos meil on mikä tahansa piilevä ominaisuus, jota.. kuitenki piileviä suurin osa näistä.. perinnöllisistä sairauksista on, niin sitä sitten rupee olemaan enemmän ja enemmän. Toisaalta se sitten karsii ihan oikeesti näitä.. pois, mutta, koska osa.. henkiin jääneistä, jos on hyvin vakava juttu, niin kuitenki periyttää sitä, niin sitä saa enemmän ja enemmän, eli kyllä siinä umpikujaan mennään ja sitte lisäks se tulee, minkä jo varmaan kaikki on koulussa oppinu, että.. tämmöset hyvin sisäsiittoset eläimet, niin se kaatuu mahdottomuuteensa. Luonto sitten pysäyttää sen, ettei ne enää lisäänny kerta kaikkiaan, että niitä ei tule. Se on semmonen luonnon lopullinen karsinta, mihinkä tietenkään ei halua viedä koiria."

MOT:
"Näkyykö tämä esimerkiks siinä, että, että pentueessa pentujen lukumäärät putoavat?"

MS:
"Kyllä, kyllä. Se on yks syy, tosin se täytyis aina selvittää. Voihan se olla joku herpes –virus joskus ja tällanen, mutta juuri tämä, että lukumäärä putoaa ja tämä koskee myös.. muita, esimerkiks rotukissoja ja sellasia."

MOT:
"Ja tässä tilanteessa ollaan jo tällä hetkellä?"

MS:
"Joissain roduissa ollaan menossa niin kun nopeammin vielä umpikujaan."

MOT:
"Miten hyvin tavalliset kasvattajat ovat perillä sukusiitoksen vaikutuksista?"

MS:
"Jos ovat olleet koulussa millonka, ja varmasti ovat, niin ovat siellä kuullet jo tämän, mutta heidän on hirveen vaikee käsittää, että se koskee heidän koiriaankin ja.. nyt se riippuu hyvin ihmisen asenteesta tähän.. todelleseen tietoon, kuinka hän siihen suhtautuu ja jos hän on saanut erittäin hyviä tuloksia sisäsiitoksen kautta, näyttelykoiria luonut loistavia tai jopa työkoiria, niin hänen on hirveen vaikee hyväksyä sitä, että se pitäs nyt lopettaa.. tämä sisäsiitos.. Ja yhden suuren rotujärjestön puheenjohtajan kirjotusta tässä luin, niin hänen mielestään mikään muu, kun sukusiitos, ei ole mitään, siis niin kun koirajalostuksessa.. Ja hän on ihminen, joka on hyvin valistunu, mutta tää on ilmeisesti myös semmonen tunneasia, että tässä kietoutuu niin kummallisella tavalla tunteet ja tieto ja fakta toisiinsa, että.. siin on hyvin paljon semmosta mystistä aluetta, jota en ymmärrä,vaikka yritän ymmärtää. Siin on ääretön semmonen.. Tää koira kokonaisuudessaan kietoutuu tähän ihmisen persoonaan niin tavattomasti jotenki niin ku sen osana tai jatkeena tai lapsena tai muuta.. mutta siinä on se vaikeus juuri, että.. miten näitä puhuttelee aina. Mä oon koittanu nyt mahdolisimman paljon käyttää diplomatiaa tässä ja suostuttelua ja.. Teemme Kennelliiton kanssa hyvin paljon tätä valistustyötä.. ja suurimmaks osaks se otetaan hyvin vastaan, mutta sitten meil on.. näitä vanhoja kunnon kantoja kaskessa, jotka eivät usko, tai evät halua uskoa, että asia on erilainen nykyään kuin ennen."

MOT:
"Sukusiitosta kutsutaan joskus myös linjajalostukseksi. Olisiko oikeampi termi sukurutsajalostus?"

MS:
"No onhan se näin, mutta se linja on paljon komeampi. Esimerkiks saksanpaimenkoirilla tämmöset niin sanotut jalostuslinjat, niin ne oli semmosia suuria pyhiä asioita, joista ei saanu paljo mitään pahaa puhua, mutta sekin nyt on pidetty.. pinempää ääntä siellä sen jälkeen kun.. esimerkiks tämmösen hyvin kuuluisan uroksen Canto von der Wienerau, joka oli Saksan merkittävimpiä jalostusuroksia, sen jälkeen.. jälkeläisissä, sukulaisissa oli tätä verenvuototautia niin raskaana, että se oli pakko ottaa kauniiseen käteen tämä asia ja lopettaa linjasiitos ainakin Cantoon, joka oli ennen semmonen pyhä koira johonka kaikkien piti oikeestaan.. vetää. Eli linjasiitoksessa saatiin hyviä tuloksia käyttö- ja ulkonäköominaisuuksien perusteella, mutta kaupanpäällisiks saatiin sitten mukaan nää ikävät perinnölliset sairaudet."

MOT:
"Esimerkiksi Yhdysvaltalainen professori Raymond Coppinger on esittänyt, että nykyisistä koiraroduista olisi luovuttava. Olisiko tämä mahdollista?"

MS:
"Ei se yhtäkkiä ole mahdollista, koska niillä on niin paljon ystäviä, mutta.. minä uskon, että hiljalleen tulee tätä uutta sukupolvea, joka pystyy ajattelemaan asiaa avoimemmin ja sitten saadaan .. toivottavasti semmosta risteytystä näiden mahdollisesti näiden ei rotukoirienkaan kanssa, mutta esimerkiks tyypiltään vähän samanlaisten. Toisaalta koirat eivät tule kuolemaan sukupuuttoon, sehän on onnellista. koska meillä on paljon näitä tämmösiä.. sanotaanko puolivillejä populaatioita, joissa on vaikka minkälaista otusta. Niistä sitten ei muuta, kun keräämään ja hakemaan sitten taas sitä ja mennään sata vuotta eteenpäin, mutta kyllä muutamalle rodulle on niin kun nyt kuolinkellot lyömässä."

MOT:
"Mitkä nämä rodut ovat?"

MS:
"Noh.. sitä en nyt uskaltas ihan ääneen sanoa, mut muutamat semmoset, mitä pienempi populaatio, siis, missä on hyvin tiukat, tietyt säännöt, niin ne on ajautumassa.. Ja kyllä niitä on ihan tutkittukin, esimerkiks bedlingtoninterrierillä on.. niin vakava tämä tilanne, koska niillä ei ole oikeastaan mitään uutta geenikantaa missään.. niin siinä ei oikeen tiedä, miten sitten lähtis eteenpäin .. ja on varmaan muitakin ja tiedänkin, että on, mutta en mä halua nyt heidän mieltä pato.. pahottaa, mutta se menee kyllä niin, että tässäkin luonto lopulta vetää pitemmän korren. Mä vaan toivoisin eläinlääkärinä, että sitä ennen myöskin tää eläinsuojeluhenki olisi niin ku voimakkaampi kasvattajien keskuudessa yleisesti.. ettei tarvitsisi ajaa sitä siihen viimeseen koiraan, joka ei enää pääse mihinkään."

MOT:
"Miten koirien terveystilanne lähivuosina kehittyy jos nykyisellä linjalla jatketaan?"

MS:
"No, tää nykynen linja on oikeestaan parempi, kun tässä välillä. Aallon pohja on nyt jo nähty. Meillä on tämä Kennelliiton jalostus- ja toimikunnan ja sanosin jälleen nää Pevisa- plus muut ohjelmat myös ulkomailla monin paikoin ja tää tiedon vaihto näistä.. perinnöllisitä asioista ja tietämys koko aika lisääntyy plus geenitutkimus. Mä uskon, et voidaan vielä paljon, niin ku sanotaan korjatakin, jos vaan ihmisten asenteet pysyy mukana. Eli tähän terveempään suuntaan halutaan senkin kustannuksella, että jotain ehkä joudutaan.. ulkonäöllisesti.. menemään niin kun ainakin pysäyttämään tai takapakkia.. Mutta sitten se, mikä on myös me. niin tässähän oli jo kauan sitten tuli nämä.. erilaiset rotumääritelmät ja nehän tehdään aina sen mukaan rotu, mikä on sen maan missä se on kehitetty, sen oma linja, niin kun esimerkiks Englannin bulldoggi, sitä ei oikeestaan sais tehdä muulla lailla, kun Englannin mallin mukaan. Nyt kuitenkin Suomessa täytyy sanoa, että Englannin bulldoggiyhdistys on rohkeasti.. hiemen jalostustietosen toimikunnan tönimänä tosin, menny poistamaan niitä kaikista pahimpia asioita, näitä liioteltuja piirteitä, jotka vaikeuttaa koiran elämää, siis hengitystä, näkemistä ja ylipäänsä tekee sen elämän tuskalliseks. Se on nyt nähty ja.. Tässähän oli yhdekskyt viis tämä.. Strasbourgissa solmittu Euroopan neuvoston.. suositus ja Suomi allekirjotti tämän myöskin.. jossa pää.. puututtiin justiin tämmöseen jalostamiseen, joka on eläinsuojelullisesti koiralle paha.. ja niissä on nimenomaan kytkeytyneenä näitä perinnöllisiä sairauksia monenkinlaisia. No, ei se ole sitä vauhtia ihan edennyt, mutta hyviä merkkejä on monessa rodussa, että he ovat sitten nyt aikansa mietittyä kuitenkin ottaneet sen niin kun asiakseen. Kyllä se kauan kesti, sillä viiskymmentä –luvulla jo Hansen puhu ihan samoista asioista ja julkaisikin siitä.. ja kuuskyt yhdeksän, niin Pariisissa tämä eläinlääkärien maailmanjärjestön julkilausumassa on ihan samat teesit, kun mitä tässä Strasbourgin tilanteessa, mutta sillon ei kukaan ottanu niitä kuuleviin korviinsakaan, sillä ilmeisesti kuuskyt yhdeksän vuosina vielä sitten vasta eläinlääkärit rupes näkemään näitä hälytysmerkkejä. Että semmonen tuumausaika, semmonen viiskytä vuotta on tarvittu."

MOT:
"Euroopan neuvosto tosiaan antoi päätöslauselmansa vuonna yhdeksänkymmentä viisi. Se jälkeen ei ole käytännössä tapahtunut mitään merkittäviä muutoksia. Pitäisikö viranomaisten ottaa koiranjalostus ku.. asiakseen?"

MS:
"Kyllä sillon alussa me, me.. olimme hyvin tiukasti Pirkko Skutnabbin kanssa, joka on meidän tämä eläinlääkintäneuvos eläinsuojelualalla. Hän oli siinä heti valistustilaisuudessa Kennelliittoon päin ja hänen kanssaan olen myöhemminkin tehny yhteistyötä ja teen vieläkin. Hän ei halua henkilökohtasesti puuttua siihen hyvin paljon, mutta tukee koko ajan tätä tietysti eläinsuojelun kannalta.. ja myöskin tämä, että Kennelliitto on.. ryhtynyt virallisesti vastustamaan muitakin perinnöllisiä tauteja kuin nämä niveljutut, tää Pevisa –systeemi, se perustuu juuri tähän, että meidän täytyy näyttää, että me edes yritämme tehdä jotakin. Jos ei tuota olis tehny, niin Pirkko Skutnabb sano sillon, että hän katsoo semmosen kymmenen vuotta ja jos ei mitään tapahdu, eikä Kennelliitto niin kun hievahda, niin sitten voidaan jo rueta puhumaan hyvin vakavasti.. huonoista asioista.. Mutta tämä juuri, että kennelliitto on toiminut, siis yrittää toimia, huolimatta siellä, että siel on muitakin mielipiteitä, mutta kyllä siel on semmonen suuri, järkevä, terve linja kuitenkin siellä keskellä vetämässä."

MOT:
"Jos Kennelliitto ei olisi tehnyt edes sitä, mitä, mitä se on tähän mennessä tehnyt, niin olisiko tilanne johtanut siihen, että viranomaiset ottaneet kentän haltuun?"

MS:
"Kyllä minusta näyttää siltä. Pirkko oli hyvin tosissaan siinä ja hänen täytyykin olla.. ja muutkin. Puhumattakaan muista, siis Pirkko on vielä semmonen, jolla on laajempi katsomus tähän, mutta eläinlääkärit yleensä pitää tätä.. sanotaanko kenneltoimintaa aika omituisena, juuri sillä, että he eivät nää sitä järkeväksi, mitä se ei todella olekaan. Täytyy sanoa, ei se järkevää ole.. mutta Kennelliitto taistelee nyt sitten ja meit on otettu muutama asiantuntuja sinne, niin ku minäkin, joka sitten koittaa pitää pikkusen päätä pinnalla vielä.. ja autetaan sitte eteenkin päin. Kyllähän se jonakin päivänä on, että me joudumme luomaa uusia rotuja."

MOT:
"Uusia koirarotuja hyväksytään Suomessakin koko ajan. Millaisia haasteita jalostukselle pienten populaatioiden rodut synnyttävät?"

MS:
"Se on erittäin hankalaa, koska sitten juuri tää jalostusmateriaalihankinta on hyvin vaikeaa ja usein ne tulee jo sellasista harvinaisista.. populaatioista, joissa jo on ongelmia aika lailla, että olisin.. Mä en itse uskaltais ainakaan hankkia sellasta. Ensin tietysti kiehtoo ostaa semmonen koira, josta ei oo enää mitään tilastoja, että kuinka paljon perinnöllisiä sairauksia sillä on, mutta kun siihen vähän tutustuu, sitten niitä rupee löytymään, että se on selvä, että näistä isoista populaatioista on paremmin tietoa, mutat se ei tarkota, että pienet populaatiot ois terveempiä ja meillä Kennelliitossa tämä Päivi Rantasalo, joka itse on geneetikko kanssa, niin hän tekee paljon työtä ja juuri tähän panostaa hyvin paljon tähän pienten populaatioiden asiaan ja koittaa siinä viedä valistusta ja kyllä se on mennytkin jälleen sitten taas pois lukien ne, jotka ei muutenkaan usko mitään faktatietoja."

MOT:
"Onko ihminen tehnyt virheen pyrkiessään tuottamaan mahdollisimman korostuneita ulkonäköpiirteitä omaavia rotukoiria?"

MS:
"No siinä minun täytyy sanoa, että se on asia, joka on todella surullista ja vielä pahempi se, että ihminen, ihmiset eivät oikeastaan tätä ole varmaan tahtoneet. Ei siellä pahaa tahtoa koiraa vastaan ole, eikä sillälailla, että haluttaisiin vaikeuttaa koiran elämää. Se on yksinkertaisesti se, että on katsottu, että koira on tavallaan niin ku semmonen taideteos tai veistos tai maalaus, jonka täytyy olla tietyn näkönen ja.. sitten ei olla ymmärretty tätä toimivuutta, eikä ymmärretä vieläkään ja siinä on tullu kyllä virhettä monen rodun kohdalla.. Ja mä olen huomannu, että tommonen tavallinen ihminen, joka ei näitä asioita niin kovasti pohdi, se luulee, että tämmösten ihmeellisten rynkkynaamojen takana ja sisällä asuu ihan tavallinen Suomenpystykorva. He ovat aivan hämmästyneitä, että se on erilainen myöskin sisältäpäin."

MOT:
"Minkälaisia vaikutuksia laskevan selkälinjan suosimisella on ollut saksanpaimenkoirien terveyteen?"

MS:
"No, ne on kulkeneet.. Sehän Adolf Hitler sai tän ajatuksen ja on sitä sitten markkinoinu ja Mein Kampf –teoksestaan asti ja sehän kuunneltiin tarkasti ja ilmeisesti vieläkin on kuulijoita tällä, että ne halutaan laskeviksi ja siin on monenlaisia perusteluita. Se vaan, että myöskin tää lonkkanivelen dysplasian kehitys olis muutenkin varmaan menny huonompaan suuntaan niillä, mutta ei tämä ainakaan paranna niitten tilannetta, koska siinä näitten lihasten.. mahdollisuus tukea tätä lonkkaniveltä on paljon huonompi.. ja, mutta sanoisin, että tommosen käyttösaksanpaimenkoiran suurin ongelma ja miksei kotikoirankin, on tällä hetkellä se selän loppuosa. Mä jotenkin nään sen selän semmosena niin kun väärin rakennettu silta, että jos sen kannatinpylväät ei oo sen.. sillan alla sellasessa paikassa, että se tukee sitä, niin sehän painuu ja niin painuu toi lanneselkäkin ja mikä mielestäni saksanpaimenkoiralla on vielä ihmeellisempää, siit on jalostettu lihakset jokseenki pois. Ne on ku rukkasia. Siinä ei oo kun.. nahkaa vähän siinä.. Mä nimittäin kuvaan niitä magneettikoneellaki ja siinä näkyy kaikki lihakset ja muut ja ei siinä ole saksanpaimenkoiralla semmosia säikeitä selässäkään. Et niilt on jalostettu se.. Ne pitää sitä kai hienona semmosta kuivaa, niin ku ne sanoo, kuivaa mallia, et ne kunnon lihakset on poissa. Toisin kuin esimerkiksi dobermannilla on kunnon lihakset.. ja yhdessä tää lihasten köyhyys ja sitten juuri se, että ja.. raajat ei tue, tue sitä takaosaa.. sellasella tavalla, kun luonto haluaisi. Se tukee sitä sillä tavalla, kun ulkomuototuomarit haluaisivat, ne haluaisivat.. Siel on semmonen.. matkaa voittava askel ja mitä kaikkee työntö ja mitä kummallisii termejä, mut mun täytyy sanoo, et jos, jos, jos hevonen liikkuisi sillä tavalla kun näyttelysaksanpaimenkoira, niin se vietäs saman tien teurastamolle, koska se olis äärimmäinen.. siis huonoliikkeinen eläin. Ja sit ku ajatellaan miten susi juoksee. Sen matkaa voittavat askeleet on ihan toisenlaisia. Sehän melkein kipittää, kun se säästää energiaa ja kuitenki etenee satoja kilometrejä vuorokaudessa parhaimmillaan, et mä en tiedä.. kun Adolf nyt on niin pitkään ollu poissa, niin pitääkö vielä jatkaa tätä.. Mut tämä on pyhä asia, mä tiedän. Tää on nyt just niitä teesejä, johonka ei saisi koskea."

MOT:
"Miten luonnollisia karvattomat koirat ovat?"

MS:
"No, kotimaassaan se on ollu mutaatio ja niitähän käytettiin tämmöseen niin ku vuoteen lämmittämiseen ja sitten yöllä kun oli kylmää, niin ne oli vieressä ja lämmitti tätä ihmistä ja se varmaan tapahtu paremmin ilman karvoja ja tottakai siellä peiton alla sitten elämä oli kohtuullista ja ulkona sitten oli lämpimämpää päivällä.. Mut täällä pohjosessa, niin ne ovat suojattomia ja vaikka niille tehdään kaikennäköstä takkia ja täytyy tehdä, niin ei niitten ole helppo olla ja eihän ne voi sillai normaalisti elää, niin kun koirat. Toisaalta ne on semmosia hyvin.. sanotaanko näin vähän niin ku posliinisia, ettei niitten kanssa nyt voi kaikkee ehkä puuhatakaan, mutta se, mikä minusta on paha, et niihin liitty anomalioita tähän luuston kehitykseen, samalla sikäli, että niillä puuttuu suurin osa hampaista. No, kyllähän, koirahan voi syödä.. kaikennäköstä pehmeetäkin ruokaa, ei siinä mitään ja kun ei vaadita mitään puruliikkeitä niiltä, niin kyllähän sillä nyt pärjää, mutta se on degeneraaton merkki kuitenkin. Niitten kalloluut tietyillä roduilla varsinkin karvattomissa on äärettömän ohuet, ne on niin kun semmoset munan kuoret ja siitäkin ohuemmat ja vaillinaisesti sulkeutuneet siellä sisällä, eli tää kallo on hyvin arka siis, et se on.. No, niitä hankkiikin yleensä sellaset hyvin.. hyvin hienosti käyttäytyvät ihmiset, jotka eivät niitten kanssa remua ja kolista, mutta ajattelin just lasten käsissä esimerkiks se ois aika onnetonta. Täähän menee myöskin niin, että jos näitä karvattomia keskenään vaan risteytettäisi niin luonto lopettas sen heti, koska se on letaali se geeni."

MOT:
"Mitä tämä tarkottaa?"

MS:
"Joo, joo, et, jos paritetaan vaan karvattomia keskenään, niin se loppuu se homma ja näin ollen meille syntyy osa näistä karvallisina, nää powder puff –mallit ja näitä karvallisia sitten pannaan siihen väliin, että saadaan pysymään ne jollakin lailla hengissä tämä karvaton kanta. Powder puffia kans.. taas sitten, minust ne on kovin kauniin ja herttasen näkösiä, mutta niit ei taas sitten arvosteta tuolla hienommissa koirapiireissä, koska ne ovat niin kun vääränlaisia, kun niil on karvat.. ja.. kyllä mun täytyy sanoa, et mun tulee niitä aikalailla sääli. Toisaalta tiedän, että jotkut ihmiset taas niin kokee niissä semmosen saman, kun.. varmaan pikkutytöt barbie –lelujensa kanssa ja muuta. Niitä voi put.. pukee ja vaatettaa. Olen kuullutkin, että niillä on hyvin suuret kokoelmat jopa näitä suu.. kuuluisia muotoilijoiden tavaroita ja se taas tekee sisältöä joittenkin, varmasti rouvien, joilla on lapset pois kotoo, niin he voivat nyt sen koiran kautta toteuttaa itseensä. Enkä mä sano, että.. se tuntu vähän hullulle, mutta voi olla, että se on heidän elämässään hirveen tärkeetä.. Ja niin kun yleensäkin nää kummallisuudet koirassa, niin.. ne on jollekin ihmiselle taas semmosia, jotka voi olla hänen henkireikänsä maailmassa, et tää on niin vaikeeta arvostella sitä. Minä aina yritän katsoo tätä koiran kannalta, eli eläinsuojelun kannalta ja.. tämä Euroopan neuvoston sääntö sanoo ehdottomasti, että karvojen.. karvattomien eläinten jalostus pitäis lopettaa, ihan kategorisesti, mutta siihen ei olla menty. Minusta näyttää, että pikemminkin niitten.. määrä vaan lisääntyy. Ehkä siksi juuri, että ihmisillä on varaa nyt hankkia näitä laitteita ja käyttää niitä eläinlääkäreissä ja.. niissähän on kaikennäköstä semmosta pientä rakenteellista ongelmaa esimerkiks korvissa ja muuta, jotka voi olla aika ihmeellisiä, mitä ei muilla esiinny."

MOT:
"Pitäisikö Suomen Kennelliiton näyttää teitä ja kieltää karvattomat rodut?"

MS:
"Minä olen yrittänyt tätä, mutta mä oon jääny aika lailla yksin siellä.. edustamaan tätä mielipidettä. Ei se, ei se varmaan.. Minä en tiedä, kun siinä on juuri se, että Kennelliiton hallituksen.. taas valtuutukset antaa valtuusto, jossa on parisataa harrastajaa ja siel on näitä hyvin kiihkeitä karvattomien kannattajia.. plus sitten karvattomat, kun ne myydään, niin niistä saa aika nätisti tuloja.. sitäkin tahdotaan aina unohtaa, että.. vaikka tää on niin sanottu vapaaehtonen harrastus, nii kyllä se monelle on melkonen tulonlähdekin."

MOT:
"Tekeekö koirarodusta luonnollisen se, että taustalla on mutaatio?"

MS:
"No kyllä koko eläinkirjo perustuu mutaatioihin, mutta luonto kar.. karsii tuolla metsissä kaikki kummalliset mutaatiot pois, että mutaatio on sinänsä se.. sen edeltämä(?) miten asiat etenee oikeestaan hyväänkin suuntaan, mutta kun me, ehkä eläinlääkärit ollaan suurimpia syntipukkia siinä, että me pidämme niitä yllä ja annamme niille mahdollisimman hyvän hoidon ja tottakai meidän täytyy antaa, kun se on olemassa, mutta voisin kuvitella, että niinä aikoina, kun esimerkiks Kiinassa ei varmaan ollu.. tai vaikka en tiedä kuinka hyviä eläinlääkäreitä siellä oli, mutta ainakin sillon kun ei ollut vielä, niin pääsi nää lyttynokkaset koirat sitten lisääntymään, varmaan ne teki jo sillon keisarinleikkauksia, mutta ei ne ikinä luonnossa pärjäis, koska niitä ei voi keisarinleikata ja sitte muutenki se elämä ja koko pennunhoito on näillä lyttynokkasilla hyvin paljon vaikeampaa.. Nytkin on erään ongelmarodun lehdessä pysyvä ilmotus kollegoilla klinikalla, joka tekee kaikkia korjausleikkauksia näihin koiran.. naaman vaikeuksiin ja sen on pakkokin tehdä, koska he korjaa näitä silmäluomia ja muita, jotka sitten muuten estäis tän koiran olemassa olemisen, että.. tässä meillä on aika hankala tilanne eläinlääkinnässä nyt, mut sekin on paranemassa tän etiikan suhteen, jolla en tarkota kollegoiden välisiä suhteita, vaan juuri miten.. mitä hoitaa, mitä ei.. ja täällä voin sanoo tämän koulun kunniaksi, niin alko viime syksynä tämmönen etiikan opetuksen linja, jossa nimenomaan tulee nää jalostukselliset osat ja mä saan siinä myöskin luentoaikaa jo ihan näitten nuorten.. nuorimpien kurssien opiskelijoille panna nää asiat niin kun miettimismyssyyn ja nostaa esille, että miten pitkälle me voimme myötäillä tätä.. ja mutta, meillä on kollegoita, jotka ovat myyneet sielunsa täysin tälle asialle ja keräävät vaan niin kun rahat.. pois. He eivät halua edes nähdä, että siinä on mitään ongelmaa."

MOT:
"Mitä mieltä olette Shar Pei –rodusta?"

MS:
"No, Pirkko Skutnabbin kanssa pystyimme sen kieltämään, sen maahantuonnin tähän maahan aikoinansa, koska se oli Ruotsiin kielletty tuomasta juuri eläinsuojelullisista syistä, mutta nyt sitte Euroopan Unioniin liittyessä, se saatiin tuoda taas maahan, koska tää tavaroiden vapaa liikkuvuussääntö oikeutti siihen ja niinhän niitä on sitten tullu, että me kauhuksemme olemme nyt katselleet, että niitä tulee enemmän ja enemmän. Jonkun verran niihin on pystytty vaikuttamaa, että sitä poimusuutta ei enää niin ihannoida tässä maassa, mutta tähän rotuun kytkeytyy valtava määrä tämmösiä immunologisia sairauksia. Se on malliesimerkki oikeestaan useammasta niistä.. ja sitte sen elämää vaikeuttavista näistä poimuista, sillä silmät tosiaan niin ne täytyy ommella auki, luomet, että ne näkis ensimmäisenä elinvuotenaan, koska ne kiertyy ne silmäluomet tuohon niin, että ne painaa.. ja tännekin tulee joskus semmosia, että mätä tirskuu niistä niistä silmäaukoista sitten kun ei ole ommeltu, taikka on ommeltu sitten niin, että se on tulehtunu ja sit niil on semmoset huulet, että nää leuat, kun ne menee kiinni, täs on paksut, semmoset pehmeet huulet ja noi kulmahampaan menee läpi siitä paksusta, pehmeestä huulesta. Se on niin kauheeta katsella joskus niitten se, minkä näköstä se on se kokonaisuus. Korvat on aika raskaat, koska siinä.. kaikkialla niitten ihon alla on semmosta geelimäistä hyytelöä ja se tekee nää rynkyt juuri ja tekee painavaks korvanlehdet ja eikä se ainoastaan ahtauta tätä.. näitä korvanlehtien alla olevaa ihoa, vaan se myöskin sisälle päin nielussa, sisäelinten ympärillä, tuossa synnytysteiden ympärillä on tämmöstä ylimäärästä pehmyttä kudosta tavattomasti, joka sitte estää näitten toimintaa
esimerkiks nielun juuri on, siellä on turvo.. se on niin ku tavallan turvonnu, sieltä sisältä päin koko ajan, mutta pahinta on juuri siinä nää immunologiset jutut ja useimmat niistä jo sitten menehtyykin pentuna tämmösen keuhkotulehdukseen, kun sen puolustusmekanismi ei toimi niin hyvin kun pitäs ja tämmönen keuhko, joka kerää sitten räkää, kun se ei pysty ventiloitumaan kunnolla, niin se altistaa nämä ja pennut kuolee siinä muutaman viikon ikäsenä jo.. Minua hirvittää tämä rotu ja sitten niillähän on useilla varsinkin mitä poimusempi nahka, niin ihotulehdusta, sellasta pysyvää ihotulehdusta, joka varmasti on kiusallinen niille. En ollenkaan voi kuvitella, että ne ei siitä kärsis. Minä olen kovin surullinen, että semmosta rotua voidaan hyväksyä. Mä justin puhuin tästä asiasta meidän lehdessä tässä ja, Shar Pein omistaja ykskin niin, jos hän olis ollu lähempänä niin varmasti olis käyny minun kimppuuni mutta ainakin noin kirjeitse niin, saa hirveesti paheksuntaa siitä että uskaltaa ees sanoo että niissä on vikaa. Siis siellä tuntuu että on ihmisiä jotka vähiten ottaa vastaan valistusta. Et ei, siin ei ollenkaan pelaa se oma kritiikki."

MOT:
"Onko lyhytnokkaisten koirien tuhina teistä hellyttävää?"

MS:
"Ei missään tapauksessa, sehän, niil on jo usein sieraimet liian pienet eli ne ei auki sillä lailla et ne pystys menemään… Toisaalta, lyhytkuonosilla myö nää, nämä nenätiehyet mitä ihmisillä tällä alueella on, on hyvin ahtautuneet. Ihmisellä vaik on lyhyt nokka niin sillä on kuitenki tämmöset kunnon aukinaiset nenätiehyet, näin ole, ei ole (?) ja mopseilla esimerkiks, ja monella muullakin rodulla. Ne eivät pysty hengittävään useatkaan nenän kautta oikeestaan ollenkaan, ne joutuu tavallaan nielun kautta nielemään sitä ilmaan, toisin kun ihmisillä niin tää ilman ottaminen suun kautta ei ole fysiologista, ja näin ollen ne vetää hyvin paljon kaasua myöskin vatsalaukkuunsa joka sitten on turvonnu ja tulee sitten vaikeuksiakin siitä ja kuumalla ilmalla niiden on hirveen vaikee hengittää kun kieli turpoo sillon kun sen täytyy olla jäähdytyslaitteena ja, nielu ahtautuu ja, ne on ensimmäiset sitten niinkun bulldogitkin, saavat lämpöhalvauksen jos eivät ole kylmässä koko päivän.Että siinä on todella sellanen valtava fysiologinen ongelma, tää niin sanottu (?) syndrooma joka liittyy just tän hengityksen.. ylähengitysteiden ahtaus niin se jatkuu yleensä semmosena et niil on alikehittynyt tämä henkitorvi, se on tavallista kapeampi, eikä ainoastaan henkitorvi vaan myöskin nää keuhkoputket on pienemmät kuin tavallisesti, ja tämä tekee sen että, jos pientäkin vikaa on näissä keuhkoissa niin kuin joku tulehdus tulee tai muuta ne ei pysty niin kun puhdistaa itseensä, ja ne ylläpitää jatkuvasti tätä… Osaks myöskin kun on pitkä, paksu, pehmee kitalaki täällä, kun se niin lyhyt se kallonpohja, niin niil ei mahdu niin kun kaikki sinne, samal lailla nää nielun elimet, niin nekin turpoo tämmösellä helteellä ja muutenkin rasituksessa, ja ne jo estää sen hengittämisen kunnolla että, ne on tosi vaikeuksissa ja ne korisee niin kun sanotaan. Minulle sano eräs mopsinomistaja hyvin vihasena että minun pitäs ymmärtää että korina mopsilla tarkottaa sitä että sehän tervehtii ihmisiä sillon, ja se on kyllä ihan totta, siis se korisee eniten sillon kun omistaja esimerkiks tulee kotiin koska se ilahtuu ja sillon se koittaa itseänsä ilmentää ja touhuaa siinä, ja korisee. Mut et he kokee tän niinkun vaan tervehdyksenä eikä tajua sitä mikä siel on takana, tää hirvittävä ilman saamisvaikeus niin se on järkyttävää."

MOT:
"Onko semmonen kaupunkilegendaa että mopseilta saattaa pudota silmä päästä?"

MS:
"Ei valitettavasti. Mopsin silmät ei ehkä niin usein muutamalla muulla aivan lyhytkallosella koiralla, mutta mopsilla on sikäli kun ne molemmat silmät on suuntautunu eteenpäin, niin sil on sarveiskalvot usein haavaumilla koska sehän tutkii tietysti pihalla kulkiessaan ja saa sitten jotain okaita tai oksat pistelee silmään sitä, kun ne on niin suojattomat, et se melkein tarvis turvalasit. Nehän on toisen lailla, silhän ei oo ollenkaan kulmakaaria sellasia ku muilla koirilla, plus sitten näillä tahtoo olla sellanen aika korostunu nenäpoimu, joka voi myöskin näihin pullottaviin silmiin hangata. Nää, mitä silmän pullahtamiset pois sattuu joskus spontaanisti sillä tavalla että jos lapset nykäsee tätä kaulapannasta tai sitten ottaa voimakkaammiin kiinni niin sitten saattaa näiltä lyhytkallosilta silmä pois, ja niitä sattuu aina sillon tällön. Siitäkin oon saanu hyvin raskaita kommentteja että ei sellasta tapahdu mutta kyllä meillä tilastoissa niitä on, ja ei muilta,(?) tipahtele silmät ku näiltä lyhytkallosilta, niin sanotusti vähästä töytäisystä."

MOT:
"Mitä muita rotuja tässä tarkotatte kuin mopseja?"

MS:
"No meillä on tämmöset Shih tsut, pekingesit Japanese chin, niit on hyvinkin monta rotua sellasta, nää ihan lyttyisimmät. Siel ei oo suojaa niinku tällä silmä, silmällä samalla lailla kun tämmösessä normaalikallossa."

MOT:
"Kingcharlesinspanielilla on, on suosittu mahdollisimman pientä päätä. Millaisia terveysvaikutuksia se aiheuttaa?"

MS:
"Nii.. niissä esiintää tämmönen hyvin erikoinen niin sanottu Arnold-Chiarin syndrooma joka tarkottaa sitä että pikkuaivot saattavat työntyä tonne selkäydin, ytimeen päin tuolta kallon takaa, ja joutua puristukseen, joka sitten aiheuttaa taas puutoksia tuossa nesteen kierrossa, selkäytimessä, ja voimakkaita kipuja. Se on semmonen merkillinen.. Tavallisesti se on sillä lailla että, koira on niinku tavallaan rupee vaan rapsuttelemaan kaulaansa tai sit se yhtäkkii nurin ja rupee kiljumaan hirveesti ku sille tulee näitä kohtauksia ja se saattaa mennä takasin tämä selkäyrtimen viereen valunut pikkuaivon osa, mutta siel on kuitenkin rakenteellinen heikkous ja se saattaa liittyä siihen että siel ei oo ihan täysin tilaa, tässä kallossa. Siitä toivotaa… keksitty että pystyttäs kartottamaan tarkemmin sitä kuinka ja kenellä sitä loppujen lopuks on, sitä on, mutta ku sitä ei voi oikeestaan ennen kuolemaa muuten saada esille ku magneetilla, ni sen aika on ilmeisesti nyt tutkia sitä, ja nämä yhdistykset onki ollu aktiivisia yrittäessään selvittää tätä asiaa."

MOT:
"Minkä rotuisia koiria te ette itse hankkisi rodun tämänhetkisen terveystilan valossa?"

MS:
"No tätä Shar peita en missään tapauksessa, musta se on niin säälittävä."

MOT:
"Onko joitain muita?"

MS:
"En karvattomaa ottaisi… Semmonen kyllä ihan ok, se mil on karvat, saman tyyppinen… ne on ihan viehättäviä koiria sinänsä… mutta kyllähän niit on aika pitkä lista, mä pelkäsin juuri kun koiraa hankin että jos nyt sitten tulee sellanen joka ei elä vuottakaan, niin miten mun sukulaiset ja varsinki poikani suhtautuu tähän, koko ammattitaitoni arvostus rohmahtais. Mut onneks se eli viistoist vuotta. Mutta en uskalla suositella kellekkään oikeestaan mitään koiraa, täytyy sanoo että, mä toivon, aina annan heille vaan vinkkejä miten ottavat selvää ja keltä kysyä, siis näin haastatellaan erilaisia ihmisiä ja näkemyksiä."

MOT:
"Mikä on surullisin tapaus johon olette koiramaailmassa törmänneet?"

MS:
"No ne on joka kerran surullisia kun näissä opaskoirissa esimerkiksi yhtäkkiä löytyy epilepsia, joka on perinnöllinen ominaisuus, vaan sen tähden että siitä ei ole missään tapauksessa pidetty tarpeeksi ääntä, se on ollu vähän semmonen hys-hys asia, nythän se on tilanne vähän parempi. Minust se on kaameeta kun yhtäkkiä on saatu koulutettua opaskoiria, se on saatu sitten jo tälle sokealle, ja sitten koira yhtäkkiä saa näitä kohtauksia. No, sillonhan he ovat molemmat aivan pulassa ja tämmöstä koiraa on paha myöskin lääkitä koska sitte se yleensä vaikuttaa sillai koiraan aikalal rauhottavasti, ja sitä ei voi enää pitää luotettavana oppaana sitten enää sen jälkeen, ja se suhde on jo kuitenki syntynyt ja näin ollen se koira sit joudutaan ottamaan pois, minusta se on aina kaameeta ihan tässä. Et epilepsiaan olen itse nyt koettanut paljon panostaa tutkimuksessa et sais siitä paremmin selvää."

MOT:
"Mot on haarukoinut listan sairaimmista roduista, miltä tämä lista teistä näyttää?"

MS:
"Niin kyllä täällä on tuttuja näin eläinlääkärille olemassa, valopilkku on esimerkiks tää Berninpaimenkoira sikäli että, vaikka sillä on suuria vaikeuksia ja se on tilastoykkösenä monessa, tämmösessä vakuutusyhtiölistassa, niin siel on hyvin valistunutta joukkoa joka haluaa viedä sitä parempaan suuntaan. Bokseri samoin, siellä tiedetään niiden ongelmat ja niillä on ongelmia, ja on myöskin kasvainrotu, erityisesti, ja nyt kun ihmisten syöpätutkimus edistyy niin bokseri tulee olemaan siinä hyötyjä myöskin koska mahdollisesti saadaan sitä kautta tietoa näistä kasvainten frekvenssivähentämisestä. Cockerspanielilla on ongelmansa. Dobermanni on minust tässä pikkasen outo, minä itse sanoisin et uskaltaisin jopa ostaa Dobermannin jos tarvitsisin tämmöstä käyttökoiraa. Siinä on muutama riski niinku tää maksa.. tulehdusasia jolle ne ovet alttiita mutta se on myöskin niin hyvässä tutkinnassa että voisin kuvitella mistä saisin serveen koiran. Irlanninsusikoira, sil on muutama ongelma ja kaikki nämä… Mitä isompi on koira, niin sen lyhyempi on elämä, se on ihan siis varma, että kilomäärä koiraa lyhentää ikää kokoajan, enkä tarkota sillä ylipainoa vaan tätä kokoa, säkäkorkeutta, jotenka Berhandinkoira, Tanskandoggi, ja Irlannin susikoira eivät oikein jaksa elää hyvin pitkään terveinä. Newfoundlandinkoirahan on myös iso koira ja sillä on todella ongelmia aika paljon, on se on ihan hyvin listalla. Mopsi-parka on, minun mielestäni tällä listalla, niin sulonen ku se muuten on. Rottweilerilla on ollut ongelmia ja on mutta se on myöskin käsissä jotka tekevät kaikkensa selvittääkseen ja päästäkseen parempaan tulokseen niitten kanssa, ihan noin tieteelliseltä pohjalta, he ovat ottaneet käyttöön tän muun muassa. Saksanpaimenkoira on koira, jota me näemme tällä klinikalla tavattomast, tietysti voidaan ajatella et se on niin yleinen koira ja kko maailmassa yleinen, mutta kyllä se totisesti noita tilastoja johtaa noiden perinnöllisten sairauksien listoilla, näissä kaikissa kirjoissa jotka ovat kansainvälisiä esimerkiksi, ja myös meillä, niissä on vaikka minkälaista hämminkiä,ja kuitenkin tää olis koira jota tarvitaan, ja tarvittaisiin edelleen, ihan tämmösessä käytännön, poliisi- ja rajavartiotyössä, jopa opaskoirana, mutta niitä on aina vaikeampi saada.. siis kyllä lukumäärää mutta laatua ei tahdo löytyä. Näyttelyssä ovat kuulemma hienoja mutta se ei auta meitä. Staffordshirenbullterrieri on mielestäni tässä hieman yllätys minulle, mutta voi ollakin että siinä on jossain.. jos tää on suomalainen tilasto, ihmettelisin, mutta en oo ihan varma siitä. Suursnautseri ei oo hassumpi, mutta sillä on tämä hypotyroosi eli tämä kilpirauhasen vajaatoiminta, siinä on aika pljon sitä, mut sen sijaan niveliltään se on ollut paljon parempi kun moni iso rotu, ja sydänvioillehan kaikki jättiläisrodut ovat alttiita, tämmöselle joka ne saattaa jopa tappaa, tämmöselle sydänmuutokselle. Kyllä niitä tässä on mutta ei nää nyt ihan niinkun hirviöimpiä missään tapaukses ole mutta sanotaan, semmosia tavallisia eläinlääkärissä kävijöitä jos niin sanotaan.

MOT:
Mitä rotuja te lisäisitte listalle?

MS:
No sinne tulis kaikki nämä bulldogit, kaikki lyttynaamaset bulldoggit tulis sinne.. ja toi Clumberinspanieli on kyllä, se on juuri se.. se on semmonen pienipopulaatiokoira jossa täytyy olla hyvin tarkkana mitä niillä voi tehdä. Lyhytkalloset on aina tossa vaarassa ja sitten tietysti nää karvattomat koirat, mutta niitähän ei tilastoissa ole. Ei kyllä voi sanoa että nää lyhytkarvaset nyt sillai sairaita.. on esimerkiks sillä tavalla ku Mopsi mutta, niil on omat vaikeutensa ja siihen tulee nää eläinsuojelulliset näkökohdat.

Kiitos.