Hyppää pääsisältöön

Lapsilisien maksua vuonna 1957

Suomalaisen perhepolitiikan keskeinen osa lapsilisä tuli lakiin vuonna 1948.

Lapsilisän maksamisen taustalla olivat nousevat hinnat, jotka aiheuttivat ongelmia etenkin runsaslapsisissa perheissä.

Valtion työntekijöiden perheissä lapsilisiä oli maksettu jo 1920-luvulta lähtien, mutta sodan jälkeen niistä tuli koko kansan etuus pohjoismaisen mallin mukaan.

Vuoden 1948 uudistuksen jälkeen köyhille perheille maksettiin lapsilisän lisäksi nk. perhelisää.

Lapsilisien taso ja niiden maksaminen oli poliittinen kiistakysymys vasemmiston ja oikeiston välillä sodanjälkeisenä aikana. Yleislakon jälkeen asiasta järjestettiin myös marsseja.

Lapsilisä on edelleen keskeinen osa suomalaista perhepolitiikkaa.

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit
  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto