Hyppää pääsisältöön

Näin hypätään mäkeä

Suomalaisten kehittämä aerodynaaminen tyyli mullisti aikoinaan mäenlaskun. 1950-luvun opetusfilmi ylistää suomalaishyppääjien taiteellisuutta ja näyttää oikean suoritustekniikan.

Tietolaatikko

Antti Hyvärinen otti kultaa Cortinan talviolympialaisissa 1956. Hän oli mäkihypyn ensimmäinen suomalainen olympiavoittaja.
Aulis Kallakorpi sijoittui Cortinassa hopealle. Hän oli Holmenkollenin ensimmäinen suomalaisvoittaja vuonna 1955.
Eino Kirjonen voitti Keski-Euroopan mäkiviikon vuonna 1962.
Juhani Kärkinen voitti vuonna 1958 normaalimäen maailmanmestaruuden.
Tauno Luiro teki vuonna 1951 maailmanennätyksen 139 metrin loikallaan. Se pysyi voimassa kymmenen vuotta.
Hemmo Silvennoinen oli Keski-Euroopan mäkiviikon voittaja vuonna 1955.

"Lentämisen taito ollut kaikkina aikoina ihmiskunnan kiihkeimmin tavoittelema kyky", selostaja aloittaa korkealentoisesti. Pohjolan muinaiset mäenlaskijat olivat alan uranuurtajia.

Ennen 1950-lukua mäkihyppyjä tehtiin mm. polvia koukistellen ja käsiä pyöritellen. Suomalaiset kehittivät lajista ”liikunnallisen taiteen”, hehkuttaa vuonna 1956 valmistunut filmi. Aerodynaaminen hyppytyyli hallitsi aina 1990-luvun alkuun saakka, jolloin V-tyylin voittokulku alkoi.

Elokuva esittelee mäkihypyn oikeaa tekniikkaa hyppynäyttein ja kaavioin. Asiantuntijana toimii päävalmentaja Lasse Johansson, ja mukana nähdään mm. kotimaiset maailmanhuiput Eino Kirjonen, Juhani Kärkinen, Tauno Luiro, Antti Hyvärinen ja Aulis Kallaskorpi.

Suomalaistyyliin kuuluivat rohkeus, voima, eteenpäin pyrkimisen tahto ja ennen kaikkea esteettinen hallinta. Hypyn peruskiviä olivat eteenpäin suuntautuva aerodynaaminen ponkaisu ja rohkea etunoja. ”Kädet pidetään vartalon tuntumassa, jotta ne ilmentävät suorituksen hallintaa ja esteettisyyttä.” Myös sukset pidettiin kauniisti yhdessä.

Alastulo oli hoidettava varmasti, hallitusti ja joustavasti, sillä 80 metrin hyppy vastasi putoamista kuusikerroksisen talon katolta.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto