Hyppää pääsisältöön

Näin hypätään mäkeä

Suomalaisten kehittämä aerodynaaminen tyyli mullisti aikoinaan mäenlaskun. 1950-luvun opetusfilmi ylistää suomalaishyppääjien taiteellisuutta ja näyttää oikean suoritustekniikan.

Tietolaatikko

Antti Hyvärinen otti kultaa Cortinan talviolympialaisissa 1956. Hän oli mäkihypyn ensimmäinen suomalainen olympiavoittaja.
Aulis Kallakorpi sijoittui Cortinassa hopealle. Hän oli Holmenkollenin ensimmäinen suomalaisvoittaja vuonna 1955.
Eino Kirjonen voitti Keski-Euroopan mäkiviikon vuonna 1962.
Juhani Kärkinen voitti vuonna 1958 normaalimäen maailmanmestaruuden.
Tauno Luiro teki vuonna 1951 maailmanennätyksen 139 metrin loikallaan. Se pysyi voimassa kymmenen vuotta.
Hemmo Silvennoinen oli Keski-Euroopan mäkiviikon voittaja vuonna 1955.

"Lentämisen taito ollut kaikkina aikoina ihmiskunnan kiihkeimmin tavoittelema kyky", selostaja aloittaa korkealentoisesti. Pohjolan muinaiset mäenlaskijat olivat alan uranuurtajia.

Ennen 1950-lukua mäkihyppyjä tehtiin mm. polvia koukistellen ja käsiä pyöritellen. Suomalaiset kehittivät lajista ”liikunnallisen taiteen”, hehkuttaa vuonna 1956 valmistunut filmi. Aerodynaaminen hyppytyyli hallitsi aina 1990-luvun alkuun saakka, jolloin V-tyylin voittokulku alkoi.

Elokuva esittelee mäkihypyn oikeaa tekniikkaa hyppynäyttein ja kaavioin. Asiantuntijana toimii päävalmentaja Lasse Johansson, ja mukana nähdään mm. kotimaiset maailmanhuiput Eino Kirjonen, Juhani Kärkinen, Tauno Luiro, Antti Hyvärinen ja Aulis Kallaskorpi.

Suomalaistyyliin kuuluivat rohkeus, voima, eteenpäin pyrkimisen tahto ja ennen kaikkea esteettinen hallinta. Hypyn peruskiviä olivat eteenpäin suuntautuva aerodynaaminen ponkaisu ja rohkea etunoja. ”Kädet pidetään vartalon tuntumassa, jotta ne ilmentävät suorituksen hallintaa ja esteettisyyttä.” Myös sukset pidettiin kauniisti yhdessä.

Alastulo oli hoidettava varmasti, hallitusti ja joustavasti, sillä 80 metrin hyppy vastasi putoamista kuusikerroksisen talon katolta.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto