Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Paahtoleipä ei vanhene?

paahdin (copyright YLE/videokuvaa)

Katsoja ihmetteli paahtoleipää, joka oli säilynyt kaapissa toista kuukautta homehtumatta. Asia alkoi kiinnostaa minuakin ja pian sain selville, että samankaltaisia leipäkokemuksia oli muillakin.

Mutta onko leipä tosiaan syötävää monien viikkojen jälkeen?

- Kyllä varmasti on. Paras testi on kun katselee sitä ja vähän haistelee. Ei tämä leipä muutamassa viikossa mikskään mene, toteaa Fazerin tutkimus- ja kehitysjohtaja Sampsa Haarasilta.

Mutta entäpä kun kyse ei olekaan viikoista, vaan kuukausista?

- Söisitkö kaapista kolme viikkoa vanhaa leipää?
- En. En missään nimessä! Vantaalainen Sofia Imam toteaa. Veikko Nurmi Mäntsälästä hämmästyy kysymystä:
- Siis, ehen, en söisi! Vantaalainen Eila Aronen on samoilla linjoilla:
- No en varmasti! En edes viikon vanhaa!

Hometta voi olla leivässä, vaikkei sitä näe

Päätin testata, kuinka kauan kaupoissa myytävät, viipaloidut leivät kestävät muovipussissa, ennen kuin niihin ilmestyy hometta.Joulukuun 19 päivänä ostin läjän viipaloitua, vaaleaa leipää, sekä vertailun vuoksi ruisviipaleita.

kaikki (copyright YLE/videokuvaa)

Kotiin päästyäni avasin leipäpussit ja poistin muutamia viipaleita, jotta pussiin menisi homeitiöitä. Niitä on luonnostaan noin 100 kappaletta kuutiometriä kohti. Kotioloissa itiöitä pääsee leipäpussiin aina.

Sitten aloin odottaa.

Odotin ja odotin.. ja availin pusseja. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

Jatkoin homeen odotusta töissä, ja vein leivät sinne. Reilun kahden viikon kuluttua ostamisesta kaksi viidestä leivästä:Vaasan Ruispalat sekä Primulan Jyvärinen odotetusti homeessa.

ruispalahome (copyright YLE/videokuvaa)

Pian hometta ilmestyi myös Fazerin täysjyväpaahtoon. Mutta Vaasan iso-paahto ja Fazerin vehnätoast eivät vain homehtuneet.
Lopulta, yli 3 viikkoa päivää parasta ennen-päivän jälkeen, lähetin leivät laboratorioon tutkittaviksi, kun hometta ei vieläkään näkynyt.

Mikrobiologi Tiina Thure Vantaan Elintarvike- ja ympäristökeskuksesta tutki leivät. Oliko niissä hometta, vaikkei sitä silmällä havainnut?

- Eli tämä Fazerin leipä on ollut huoneen lämmössä tässä viikon verran sen jälkeen kun toit nämä tänne, ja tästä näkyy, että leipä on ihan kauttaaltaan homeessa. Tässä todettiin heti kun tämä tutkittiin, sinä päivänä kun sä nä toit, pieni pitoisuus tätä penicillium-hometta, joka tässä nytkin kasvaa pinnassa, että ihan puhdas se ei ollut.

Eli hometta oli, vaikkei sitä tilmällä nähnyt!

- Tuo toinen pussi on mielenkiintoinen tapaus sikäli, että sille ei ole tapahtunut vieläkään mitään!
- Joo tämä on ihan hyvän näköinen. Pikkusen se oli kuivakka ja kutistuneen oloinen, mutta siis hometta siinä ei ole, Tiina Thure summaa.

Leipä voi säilyä kuukausia

vaasat (copyright YLE/videokuvaa)

Fazerin Vehnäpaahto siis homehtui, Vaasa ei. Tässä on vierekkäin juuri ostettu sekä 35 päivää vanha leipäviipale:

Maalaisjärki sanoo, että jos pehmeä leipä ei kovetu tai homehdu 35 päivässä, on siinä jotakin epäilyttävää. Mitä sanoo valmistaja?

- Onko luonnollista, että leipä säilyy kuukausikaupalla?
- Ei ole todellakaan luonnollista, näin voi käydä, mutta kyllä se on poikkeus, Vaasan & Vaasan tuotekehityspäällikkö Seppo Väisänen kuittaa.

Sattumaan uskoo myös Fazer.

- Tässä on ollut onnellinen tilanne, että leipä ei ole kohdannut homeitiöitä matkalla uunista kuluttajalle, ei sitä pidä ihmetellä ettei se homehdu! Se johtuu siitä ettei siinnä ole homeitiöitä, selvittää Fazerin Sampsa Haarasilta.

Lisäaineet tekevät superleivän

Mutta minä en tähän usko! Kaikki leivät olivat samassa huoneessa ja availin pusseja moneen kertaan. Syyn on oltava säilöntäaineissa. Paahtoleivissähän käytetään monia erilaisia aineita niiden eliniän pidentämiseksi.

Emulgointiaineet hidastavat leivän kovettumista ja parantavat säilymistä. Stabilointiaineet puolestaan pitävät leivän tuoreen tuntuisena pidempään. Happamuudensäätöaineet vaikuttavat ph-arvoon hidastaen homeen ilmestymistä. Vaikka näitä aineita leivissä on, homehtuvat ne silti ennemmin tai myöhemmin. Vaasan leivässä oli kuitenkin jotain, mitä muissa leivissä ei: säilöntäainetta E 200.

vaasa (copyright YLE/videokuvaa)

- Säilöntäainettahan on nimenomaan tuossa, joka ei homehtunut, onko oletettavaa, että se on syys iihen, että se on kestänyt näin kauan?

- Säilöntäaineen tehtävä on säilöä leipä, että siinä mielessä olisi ihan loogista, että se niin siinä vaikuttaa! Tiina Thure summaa.

Säilöntäaineet huolestuttavat kuluttajia

E 200 eli sorbiinihappo on yleinen säilöntäaine,kosteudensäilyttäjä, joka valmistetaan kemiallisesti tai erotetaan pihlajanmarjoista. Happoa käytetään yleisesti myös kosmetiikassa. Ainetta ei ole todettu vaaralliseksi, mutta asiakkaita säilöntäaineiden käyttö ihmetyttää.

- Minä aikalailla katsonkin, että onko niissä silöntäaineita vai ei, että mielummin otan semmoista, missä ei ole säilöntäaineita, koska yleensä säilöntäaineita ja lisäaineita sa ihan tarpeeksi muualtakin. Tuore leipä on ihan saatavilla kuitenkin päivittäin, niin ei säilöntäaineita tarvitse, toteaa galluppiimme haastateltu Sofia Imam.

Kukaan galluppiimme haastatelluista ei halunnut syödä yli 3 viikkoa vanhaa leipää, miksi ihmeessä meille sitten tehdään tällaisia SUPERleipiä, kun vähemmälläkin säilöntäaineella pärjäisi?

- Tämä, että se säilyy pidempään, on yksi keskeisimpiä odotuksia, mitä sieltä kuluttajilta tulee. Meillä on ehkä 20-25 kysymystä ja siellä "säilyy pidempään" oli ihan viiden arvostetuimman ominaisuuden joukossa. Eli kyllä tämä kuluttajalähtöstä on, perustelee Sampsa Haarasilta Fazerilta.

- Jos leipä säilyy kolme viikkoa, niin onko siinä jotain epäilyttävää?
- No ihan varmasti on! Se säilyy 1-2 päivää, jos se on oikeaa leipää! Napauttaa Helsinkiläinen Pirkko Kronholm.

leipurit (copyright YLE/videokuvaa)

Niin. Kaupoissa on onneksi aina leipää, jossa säilöntäaineita ei ole, joten ainakin leipäostoksilla valinnan voi tehdä itse.

Noora Vanhanen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.