Hyppää pääsisältöön

Pienoistietokoneiden maihinnousu

Vuonna 1983 Suomessa oli 60 000 televisioon kytkettävää kotimikroa. Viisi vuotta myöhemmin visiona oli saada "kansalaisten tietoasema" jokaiseen talouteen.

Mikrotietokone hankittiin kotiin yleensä pelejä varten, mutta sitä saattoi käyttää myös opiskeluun. Koneella voi laatia esimerkiksi vieraan kielen sanastoa tenttaavan ohjelman.

Vuonna 1983 tehdyssä ohjelmassa Erkki Kurenniemi näyttää, kuinka pelaamisen ja oppimisen saattoi yhdistää.

Mikrolla voi myös pitää kodin kirjanpidon tai auton huoltopäiväkirjan ajan tasalla.

Kunnolliset kotimikrot maksoivat 1500-4000 markkaa, mutta esimerkiksi tekstinkäsittelyyn tarvittiin lisälaitteistoa kymppitonnin edestä.

Kaiket illat pelejä pelaavat pojat voivat pilata koulumenestyksensä ja ihmissuhteensa, tietokoneasiantuntija Petteri Järvinen toteaa. Tytöt sen sijaan kaipasivat harvoin tietokonetta "koko elämänsä aikana".

1970-luvun alussa alan suomalaiset asiantuntijatkin epäilivät, tokkopa joka kodin "pienoistietokoneelle" löytyisi menekkiä kuin korkeintaan statussymbolina.

Vuonna 1988 Suomi suunnitteli jo kansalaisten kytkemistä tietoverkkoon. Joka kodin "tietoaseman" avulla voisi mm. opiskella, tilata ravintolasta pöydän ja varata matkaliput. Tietoyhteiskunta oli nupullaan.

Teksti: Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Vuonna 1980 Suomessa arvioitiin olevan vajaat 13 000 tietokonetta.
Ensimmäinen suomalainen kotitietokone oli Nokian vuonna 1981 esittelemä MikroMikko 1, joka oli mahdollista liittää myös lähiverkkoon. 1960-luvulla ajatusta kotimaisesta tietokoneesta pidettiin utopiana.


Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto