Hyppää pääsisältöön

Olli Lindholmin oppivuodet

Nuorten sävellahjassa kuultu Pelle Miljoonan levy teki mopoilevasta palokuntanuoresta punkkarin. 1980-luvulla Yö-yhtye avasi portit suomirockin Pori-boomille.

Porissa syntynyt Olli Lindholm (s. 1964) vietti lapsuutensa Pomarkussa, etenkin paikallisen huoltoaseman pihalla. Äiti halusi hänestä tulkkia, mutta pojasta tuli rocktähti.

Hullujussi oli ensimmäinen rockbändi, joka teki porilaisnuorukaiseen syvän vaikutuksen. Pelle Miljoonaa kuultuaan hän "sekosi totaalisesti".

Juha Rauängin kanssa syntyi Appendix-yhtye, joka on jäänyt suomalaisen punkin historiaan Lindholmin ja Jussi Hakulisen kappaleella Ei raha oo mun valuuttaa. Tiukimmat hardcore-punkit pitivät sitä kuitenkin "humppabändinä", koska soittajat treenasivat aivan liikaa.

Menestyksen mukaan Lindholm pääsi kuitenkin vasta vuonna 1981 syntyneen Yön myötä. Yö aloitti porilaisen rockin esiinmarssin, joka huipentui vuonna 1984 alkaneeseen Dingo-maniaan.

Tietolaatikko

Yön tehdessä läpimurtonsa kokoonpanoon kuuluivat Olli Lindholm, Juha Rauäng, Jussi Hakulinen, Veikko Lehtiranta ja Jani Viitanen.
Yhtye sai levytyssopimuksen rockin SM-kilpailujen myötä. Se sijoittui loppukilpailussa kolmanneksi.
Esikoisalbumi Varietee (1983) nousi myyntilistan ykköseksi ja toi Poko Rekordsille yhtiön historian ensimmäisen timanttilevyn.
Yön alkuaikojen hittejä olivat mm. Likaiset legendat I, Joutsenlaulu, Särkynyt enkeli ja Laulu meille kahdelle.
Yön melodisessa ja melankolisessa tyylissä yhdistyivät iskelmällinen suomirock, 80-luvun syntetisaattoripop ja uuden aallon energia. Jussi Hakulisen kirjoittama Joutsenlaulu sijoittui yhdeksänneksi Helsingin Sanomien äänestyksessä Suomen synkimmästä laulusta vuonna 2006.
Jussi Hakulinen, joka oli yhtyeen pääasiallinen lauluntekijä, lähti vuonna 1985 soolouralle.
Yön suosio alkoi hiipua 1980-luvun loppua kohti, mutta 1990-luvun puolivälin jälkeen alkoi uusi nousukausi.
Olli Lindholm on monia muutoksia kokeneen kokoonpanon ainoa alkuperäisjäsen.

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto