Hyppää pääsisältöön

Se masiinalla tikkaa juu

Jokaisen perheenäidin unelma on oma ompelukone, todistellaan vanhassa filmissä. Ompelukoneella voi ketterästi hurautella kasaan vaikka kesäleningin.

Yhtä oivallinen apu ompelukone on myös räätälille ja suutarille. Teollisuudessa tosin tarvitaan jo kotikäyttöä järeämpiä laitteita.

Ensimmäiset 1700-luvulla kehitetyt ompelukoneet käyttivät ketjuommelta. Laite oli suosittu, vaikka ketjuommel purkautui helposti.

Vasta kun Isak Singer keksi 1800-luvun puolimaissa ompelukoneeseen muutamia parannuksia - mm. sen miten neula saadaan liikkumaan ylös ja alas - alkoi ompelukoneen voittokulku.

Alkujaan amerikkalainen keksintö raivasi pian tiensä myös Eurooppaan ja sitä kautta Suomeen. 1900-luvun alkupuoliskolla Singereistä ja Husqvarna-koneista tuli Suomessakin jokaisen kodin unelmia ja perushankintoja

Nainen ompelee ompelukoneella.
Ompelukone on arjen apu Nainen ompelee ompelukoneella. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha ompelukoneet
Omeplukoneen osa
Ompelukonekin on tekninen laite. Omeplukoneen osa Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha ompelukoneet
Mies ompelee ompelukoneella
Suutarikin tikkaa koneella. Mies ompelee ompelukoneella Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha ompelukoneet
Ompelukoneella parsitaan sukkaa
Ompelukoneella voi parsia myös sukan. Ompelukoneella parsitaan sukkaa Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha ompelukoneet

Filmin tekijät

Tuotanto: Lii-Filmi Oy
Valmistumisaika: 21.12.1948
Kuvaajat: Kalevi Levola ja Pauli Palsanen
Selostaja: Carl-Erik Creutz

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973. Pakkasesta huolimatta vastaanotto Suomessa oli lämmin.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto