Hyppää pääsisältöön

Lahti – Salpausselän kaupunki

Lahden kehitys on kulkenut vaatimattomasta kylästä Päijät-Hämeen keskukseksi ja lähes 100 000 asukkaan urheilu- ja kulttuurikaupungiksi.

Vesijärven etelärannalla sijaitsevasta Lahden kauppalasta tuli kaupunki marraskuussa 1905.

Tuolloin kaupunkia alettiin kehittää vertaansa vailla olevilla lainoilla. Vuonna 1910 kaupungin lainojen yhteissumma oli kymmenen kertaa suurempi kuin vuotuiset verotulot.

Sodan jälkeen rakennustyötä jatkettiin uudella ponnella, kun kaupunkiin muutti tuhansia yritteliäitä karjalaisia. Nousukauden toimia olivat teollisuuslaitosten laajennukset, asuinrakennusten luominen ja kaupunkikuvan kaunistaminen.

Lahti oli Suomen teollistumiskehityksen keskus 1960-1970 -luvuilla.

Lahti tunnetaan talviurheilun tapahtumapaikkana ja kulttuurikaupunkina. Tunnetuimpia tapahtumia ovat kansainvälinen kirjailijakokous, Sinfonia Lahden Sibelius-festivaali, Jazztori, Lahden urkuviikko, Salpausselän kisat ja Finlandia-hiihto.

Filmivälähdyksissä vieraillaan Salpausselän kisoissa 1957 ja Lahden messuilla 1958. Lisäksi esitellään Lahden radiomastojen historiaa. Lahden pitkäaikaisen kaupunginjohtaja Olavi Kajalan (1905-1967) haastattelu on vuodelta 1966. Kajala toimi Lahden kaupunginjohtajana vuosina 1942 -1967.

Teksti: Rita Landström

Tietolaatikko

Lahti on asuinseutuna maamme vanhin. Seudulla oli asutusta jo n. 10 000 vuotta sitten silloisen Ancylusjärven rantamilla. Hollolan pitäjän Lahden kylä mainitaan kauppapaikkana 1445.

Lahden kylän taloudellinen merkitys kasvoi Riihimäen-Lahden rautatien valmistuttua 1868.

Lahti sai kauppalan oikeudet 1878. Nykyisen ydinkeskustan asemakaava perustuu kauppalan kaavoitukseen.

Toisen maailmansodan jälkeen Lahteen muutti n. 10 000 siirtolaista Karjalasta.

Kaupunki on kärsinyt 1970-luvun öljykriisin ja 1990-luvun laman seurauksista.

Syyskuussa 2006 avattu Lahden oikorata on Suomen nykyaikaisin rautatieosuus.

Lahti on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki (2007).

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto