Hyppää pääsisältöön

Reikäkortit ja sähköaivot aloittivat tietokoneajan Suomessa

Ensimmäiset "elektroniaivot" vihittiin käyttöön Postipankissa vuonna 1958. Suuryritysten tietokoneistuminen, laitteiden välkkyvät valot ja nopea laskupää tarjosivat myös tv:n tekijöille kiintoisan aihepiirin.

Suomen virallisesti ensimmäiset sähköaivot vihittiin juhlallisesti käyttöön Postisäästöpankissa lokakuussa 1958. Eksoottisesti kojetauluaan vilkuttava IBM 650 eli "Ensi" oli tarkoitettu säästötilikirjanpitoon. Laite nopeutti huomattavasti laskujen suorittamista.

Uutisfilmillä näkyvät mm. pääjohtaja Teuvo Aura, apulaisosastopäällikkö Sulo Rosenqvist sekä valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.

Läsnä tilaisuudessa olivat myös eduskunnan puhemies V.J. Sukselainen, valtionkonttorin ja Suomen Pankin edustajia, pankin hallituksen jäseniä, korkeaa virkamieskuntaa, muiden pankkien johtajistoa, IBM:n edustajia Ruotsista ja Suomesta sekä suuri joukko toimittajia.

Monet yritykset olivat vuoteen 1960 mennessä ottaneet varastokirjanpidossaan käyttöön tietokoneet. Osuusliike Elannon tiloissa vihittiin käyttöön uusi IBM 305 Ramac.

IBM hallitsi Suomen tietokonemarkkinoita alkuvaiheessa miltei yksinvaltiaasti. Suomen Kaapelitehtaan Helsingin tehdas oli harvinainen poikkeus, sillä se hankki vuonna 1960 ensimmäiseksi laitteekseen brittiläisen Elliottin.

Utelias kamera -ohjelma vieraili keväällä 1961 "erään suuren teollisuuslaitoksen suurjännitelaboratoriossa". Kyseessä ei kuitenkaan ole suurjännitelaboratorio vaan Suomen Kaapelitehtaan elektroniikkaosasto, jossa Martti Tienari ja Seppo Mustonen esittelevät Elliott 803 A:n toimintoja. Kone siirtyi pian Teknillisen Korkeakoulun käyttöön ja korvattiin edistyneemmällä B-mallilla.

Kaapista paljastuu salaperäisen näköisiä elektronisia laitteita ja kaapeleita, jotka muodostavat tietokoneen muistin. Surisevaa reikänauhanlävistäjää kuvataan pitkään.

Mitatut ylilyöntijännitteiden arvot korjataan normaaliolosuhteisiin tietokoneen suorittamien laskutoimitusten avulla. Etevä vehje osaa luonnollisesti myös kertoa, minä viikonpäivänä oli Uteliaan kameran ensilähetys.

Kaapelitehtaan syksyllä 1961 hankkimaa Siemens 2002 -konetta esitellään erillisessä artikkelissa.

Yliopistot alkoivat hankkia tietokoneita 1960-luvun alussa. Syksyllä 1965 vihittiin Oulun yliopistossa toimintaan Elliott 803 B, jollainen otettiin käyttöön myös Tampereen yliopistossa vuotta myöhemmin.

Lisätietoa

IBM 650 (1954–1962) oli maailman ensimmäinen sarjavalmisteinen tietokone. Jo ennen Postipankin IBM 650 -mallista Ensi-konetta alettiin Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1955 rakentaa ESKO-matematiikkakonetta. Tuonaikaiset koneet laskivat miljoona kertaa hitaammin kuin 2000-luvun suurtehokoneet.
Vuonna 1956 markkinoille tullut IBM 305 Ramac oli ensimmäinen kovalevyllä varustettu kaupallinen tietokone. Malli kävi vanhaksi IBM 401:n myötä vuonna 1962 ja vedettiin markkinoilta 1960-luvun lopussa.

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto