Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Ilmankostuttimissa on eroja

Oikea talvi on vihdoin saapunut Etelä-Suomeenkin ja ulkona paukkuu pakkanen. Se tarkoittaa sitä, että asuntoja lämmitetään usein reippaastikin, ja sisäilma on helposti kuivaa.

Monen suomalaiskodin ratkaisu talvisen kuivaan sisäilmaan on nurkassa suhiseva ilmankostutin. Sen pitäisi helpottaa esimerkiksi hengitysoireita sekä kuivien silmien kirvelyä ja kutinaa.

”Itse suosittelisin ilmankostutinta ainakin astmaatikoille ja niille joilla on atooppinen iho.
Ja ihmisille joilla on vaikeuksia hengittämisen kanssa, jotka tuntevat itsensä tukkoisiksi aamulla,” kertoo kodinkonemyyjä Jenny Ikonen Gigantista.

Ikonen korostaa, että ilmankostutin kannattaa sijoittaa mahdollisimman kauas esimerkiksi elektroniikasta, tapeteista, seinistä ja huonekaluista, joille se voi olla haitaksi.
Hän suosittelee myös sen pitämistä lattiapinnalla, jota kostuminen ei vaurioita.

Mystinen pöly
Vantaalainen Peltosen perhe hankki ilmankostuttimen viime vuonna. Jo toisena käyttöpäivänä he kuitenkin huomasivat kummallisen ilmiön: asuntoon oli ilmestynyt valkea pölykerros, jota ei ennen kostutinta ollut näkynyt.
poly (copyright YLE/videokuvaa)”Huusholli on semmoisena harmaana ja telkkarista ei näe mitään. Tuntuu semmoinen kalkki suussa. Se pistää yskittämään ja silmät kirvelee," Anitta Peltonen kuvailee.

Ilmankostutin on joko pisaroiva tai höyrystävä. Höyrystävässä kostuttimessa vesi kuumenee, ja lämmin, kostea höyry pääsee huoneilmaan. Pisaroivassa kostuttimessa taas vesi ei kuumene, vaan se joutuu huoneilmaan pieninä vesipisaroina.

Sisäilma-asiantuntija Tuula Syrjänen Allergia- ja astmaliitosta epäilee, että Peltosten tapauksessa kyseessä on laite, joka kuljettaa huonetta kosteuttavan vesipisaran mukana ulos myös vedessä olevaa kalkkia. Kalkki jää sitten asunnon pinnoille ja näkyy niillä valkeana jauhona.

Pingviini ei tuonut apua

Peltosen perhe palautti kalkkia syöksevän laitteensa ostopaikkaan ja hankki tilalle uuden, pingviinin mallisen kostuttimen. pingviini (copyright YLE/videokuvaa)Pingviini ei kuitenkaan osoittautunut yhtään paremmaksi, vaan pölytys jatkui. Laitteen valmistaja Biltema ei kuitenkaan ole kuullut tällaisesta ongelmasta, ja kieltää, että asiakkaat olisivat valittaneet pingviinistä.

Osa laitteista -myös pingviinikostutin- muuttaa veden höyrymäiseksi ultraääntä apunaan käyttäen. Ne eivät siis kuumenna vettä. Tästä syystä myös kalkki pääsee kulkeutumaan veden mukana ulos laitteesta, vaikka vesi näyttääkin tulevan ulos höyrynä.

”Allergia- ja astmaliitossa suositellaan laitetta joka höyrystää veden ulos. Mikrobit eivät tällöin kasva siinä vedessä niin helposti. Jos vesi on huoneen lämpöistä, niin se on hyvä kasvualusta mikrobeille. Kuumassa vedessä ne eivät elä,” kertoo Tuula Syrjänen.

Ostajan vinkit

Ilmankostutinta ostaessa kannattaa tarkistaa, onko laite pisaroiva vai höyrystävä. Höyrystävä laite ei siis päästä ilmaan mikrobeja tai kalkkia, mutta se saattaa olla kuuma. Siksi se kannattaa sijoittaa asunnossa niin, että esimerkiksi pienet lapset tai lemmikkieläimet eivät polta siihen itseään.Myös se on tärkeää, minkä kokoiselle huoneelle laite on tarkoitettu. Pieneen tilaan ei kannata hankkia liian tehokasta, suurelle tilalle tarkoitettua laitetta.harmaa (copyright YLE/videokuvaa)Ilmankostuttimien hinnat vaihtelevat noin kolmesta kympistä pariin sataan euroon.
Pieneen tilaan tarkoitetut kostuttimet ovat yleensä hieman halvempia. Kun maksaa enemmän, saa kostutettua laajemman alueen yhdellä laitteella. Myös kostuttimen lisäominaisuudet vaikuttavat hintaan. Halvalla saa hyvän peruslaitteen, kun taas kalliimmissa tuotteissa saattaa olla mukana esimerkiksi kosteusmittari, joka säätelee laitteen tehoa käyttäjän määrittämien asetusten mukaan ilman, että kosteustasapainoa tarvitsee vahtia itse.

Oikeaoppinen käyttö on tärkeää

Kannattaa myös muistaa, että suhteellinen ilmankosteus ei saisi asunnossa ylittää 45 %:a, etteivät pölypunkit tai home pääse lisääntymään. Oman terveyden kannalta tärkeää on kosteuden säätelyn lisäksi laitteen oikeaoppinen käyttö ja puhdistus.

Tuula Syrjänen suosittelee pitämään laitetta puhtaana sen mukana tulevien ohjeiden mukaan.

”Laitteeseen ei saa myöskään jättää vettä seisomaan. Laitteessa lilluva huoneenlämpöinen vesi on hyvä kasvualusta mikrobeille. Eli tyhjennetään aina vedestä kun laite on pois käytöstä, ” hän muistuttaa.
Jenny Ikonen huomauttaa myös, että laitetta puhdistaessa ei saa käyttää pesunesteitä, vaan hellävarainen vesipesu harjan kanssa riittää.

Kalkkipölyä suitsuttavien ilmankostuttimien aika on Peltosilla ohi. Kokeiltuaan kolmea eri laitetta, he päättivät testata ilmanpesuria.

”Tämä uusi hyvä laite mikä meillä on, maksoi yli 200 euroa, ” Anitta Peltonen toteaa ilmanpesuristaan.

Inka Achté / TV1 Kuningaskuluttaja

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.