Hyppää pääsisältöön

Nykäsestä Paanalaksi

Matti Nykäsen mestaruusvuosien jälkeinen elämä oli monivaiheinen. Kolmannen avioliiton aikaan asiat näyttivät valoisilta, ja tarmoa riitti jopa poliittiseen vaikuttamiseen.

1990-luvun alussa Matti Nykänen seurasi hiihdon MM-kisoja vain televisiosta. Hän totesi kuitenkin elävänsä elämänsä onnellisinta aikaa.

Näinä vuosina Nykänen aloitti laulajan ja viihdyttäjän uransa. Perhe-elämän epävakaisuus jatkui, kun toinen avioliitto Pia Hynnisen (myöh. Mäntykangas) kanssa päättyi vuonna 1992.

Hän avioitui Sari Paanalan kanssa vuonna 1996 ja otti itselleen vaimonsa sukunimen. Samoihin aikoihin Nykänen valittiin perussuomalaisten listalta Uuraisten kunnanvaltuustoon.

Tietolaatikko

Matti Nykäsen ensimmäinen puoliso oli Tiina Hassinen, jonka kanssa hän oli naimisissa vuosina 1986-1988.
Avioliitto Pia Hynnisen kanssa kesti vuodesta 1989 vuoteen 1991. Nykäsellä ja Hynnisellä on yhteinen tytär.
Nykäsen ja Sari Paanalan avioliitto päättyi vuonna 1998.
Vuonna 2001 Nykänen avioitui Mervi Tapolan kanssa.

Uuden aviosuhteen myötä Nykäsen elämä näytti vakiintuvan. Vuonna 1997 kuvatussa lämminhenkisessä dokumentissa elämä näytti olevan vihdoinkin raikkaalla mallilla.

Matti teki töitä baaritiskin takana ja puuhaili moottoriajoneuvojen kimpussa. Työjärjestyksessä oli monien uusien asioiden opettelu, kehon käytöstä alkaen.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto