Hyppää pääsisältöön

Sumussa paahtanut juna suistui kiskoilta Jokelassa

Oulusta Helsinkiin matkalla ollut pikajuna P82 suistui kiskoilta Tuusulassa Jokelan aseman pohjoispuolella aamuseitsemältä huhtikuun 21. päivänä vuonna 1996. Helinä Juurinen matkusti onnettomuushetkellä pahiten tuhoutuneessa vaunussa. Hän kertoi selviytymistarinansa vuonna 2009.

Yöjuna oli lähtenyt Oulusta edellisiltana 20. huhtikuuta 1996 klo 18.55. Junan reitti kohti Helsinkiä kulki Kontiomäen ja Kouvolan kautta.

Kouvolassa junan kulkusuunta vaihtui ja junaan vaihdettiin uusi veturi, jonka ohjaimiin tuli myös uusi kuljettaja. Kouvolasta juna jatkoi matkaansa noin kuusi minuuttia myöhässä.

Lahden jälkeen veturinkuljettaja oli selvästi kuronut aikataulua kiinni. Hyvinkään juna ohitti jo täysin aikataulussa, mutta samalla kirkas aurinkoinen sää alkoi muuttua sumuiseksi.

Sankassa sumussa kuljettaja ei ilmeisesti huomannut vaihteenvaihdosta ilmoittavaa esiopastetta ja hiljentämisen sijaan vauhti kiihtyi entisestään.

Pääopasteella suurin sallittu nopeus oli 35 kilometriä tunnissa, mutta onnettomuusjunalla vauhtia oli 133 km/h. Ennen vaihteeseen ajamista veturinkuljettaja oli ehtinyt käyttää hätäjarrua. Vaihteeseen juna tuli kuitenkin vielä 124 kilometrin tuntivauhdilla.

Veturi suistui ratapenkalle kohti tulosuuntaansa. Veturi murskasi kaksi päivävaunua ja lisäksi muita vaunuja suistui ratapenkalle tai tippui kiskoilta. Yksi vaunuista jäi retkottamaan alikulkusillan päälle niin, että osa pelastusajoneuvoista joutui kiertämään onnettomuuspaikalle 12 kilometrin lenkin.

Onnettomuudessa kuolivat veturinkuljettaja, veturissa matkustanut kuljettajan ystävä ja kaksi matkustajaa veturin murskaamasta päivävaunusta.

Aineelliset vahingot nousivat kymmeniin miljooniin markkoihin.

Onnettomuuspäivän iltana tv-uutisissa kerrattiin päivän tapahtumia. Lähetyksessä haastateltiin muun muassa opettajaa, joka oli hieman ennen onnettomuutta vienyt lukiolaisryhmän ravintolavaunuun siitä vaunusta, joka hetkeä myöhemmin murskaantui. Uutisissa kerrottiin, että vaunussa viimeisenä puristuksissa ollut henkilö saatiin irrotettua vaunusta vasta iltapäivällä.

Tuo viimeinen murskaantuneesta vaunusta irrotettu henkilö oli Helinä Juurinen. Hän oli ollut isänsä kanssa matkalla Helsinkiin. Hieman ennen junan suistumista raiteilta Juurisen isä halusi vaihtaa paikkaa tyttärensä kanssa nähdäkseen kosteikkoalueiden lintuja paremmin. Tämä paikanvaihdos saattoi hyvinkin pelastaa Juurisen hengen, sillä isä menehtyi turmassa. Juurinen kertoi oman tarinansa Satunnaiset sankarit -ohjelmassa vuonna 2009. Ohjelmassa tavattiin myös muutamia muita turmasta selvinneitä.

Lue lisää:

Helikopterikuvaa Jokelan junaturmapaikalta uutislähetyksessä 22.4.1996

Ylinopeus ei ollut Jokelan junaturman ainoa syy

Jo onnettomuutta seuraavana päivänä Jokelan junaturman syyksi arveltiin huomattavaa ylinopeutta. Myöhemmin onnettomuustutkintaraportissa kuitenkin päädyttiin siihen, että turman takana oli monta tekijää.

Lue lisää:

Jenni Piispanen oli yksi matkustajista, jotka selvisivät Konginkankaan turmasta 2004.

Satunnaiset sankarit

Elämä ei varoita, kun tapahtuu onnettomuus. Vuosina 2007 ja 2009 esitetyssä sarjassa Satunnaiset sankarit tavattiin suomalaisia suuresti koskettaneista tragedioista selvinneitä, heidän pelastajiaan sekä turmissa omaisiaan menettäneitä.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto