Hyppää pääsisältöön

Sumussa paahtanut juna suistui kiskoilta Jokelassa

Oulusta Helsinkiin matkalla ollut pikajuna P82 suistui kiskoilta Tuusulassa Jokelan aseman pohjoispuolella aamuseitsemältä huhtikuun 21. päivänä vuonna 1996. Ylinopeutta ajanut veturi kääntyi tulosuuntaansa ja kaksi vaunua murskautui veturin kylkeä vasten. Neljä ihmistä kuoli ja 75 loukkaantui. Helinä Juurinen matkusti onnettomuushetkellä pahiten tuhoutuneessa vaunussa. Hän kertoi selviytymistarinansa vuonna 2009.

Yöjuna oli lähtenyt Oulusta edellisiltana 20. huhtikuuta 1996 klo 18.55. Junan reitti kohti Helsinkiä kulki Kontiomäen ja Kouvolan kautta.

Kouvolassa junan kulkusuunta vaihtui ja junaan vaihdettiin uusi veturi, jonka ohjaimiin tuli myös uusi kuljettaja. Kouvolasta juna jatkoi matkaansa noin kuusi minuuttia myöhässä.

Lahden jälkeen veturinkuljettaja oli selvästi kuronut aikataulua kiinni. Hyvinkään juna ohitti jo täysin aikataulussa, mutta samalla kirkas aurinkoinen sää alkoi muuttua sumuiseksi.

Sankassa sumussa kuljettaja ei ilmeisesti huomannut vaihteenvaihdosta ilmoittavaa esiopastetta ja hiljentämisen sijaan vauhti kiihtyi entisestään.

Pääopasteella suurin sallittu nopeus oli 35 kilometriä tunnissa, mutta onnettomuusjunalla vauhtia oli 133 km/h. Ennen vaihteeseen ajamista veturinkuljettaja oli ehtinyt käyttää hätäjarrua. Vaihteeseen juna tuli kuitenkin vielä 124 kilometrin tuntivauhdilla.

Veturi suistui ratapenkalle kohti tulosuuntaansa. Veturi murskasi kaksi päivävaunua ja lisäksi muita vaunuja suistui ratapenkalle tai tippui kiskoilta. Yksi vaunuista jäi retkottamaan alikulkusillan päälle niin, että osa pelastusajoneuvoista joutui kiertämään onnettomuuspaikalle 12 kilometrin lenkin.

Onnettomuudessa kuolivat veturinkuljettaja, veturissa matkustanut kuljettajan ystävä ja kaksi matkustajaa veturin murskaamasta päivävaunusta.

Aineelliset vahingot nousivat kymmeniin miljooniin markkoihin.

Onnettomuuspäivän iltana tv-uutisissa kerrattiin päivän tapahtumia. Lähetyksessä haastateltiin muun muassa opettajaa, joka oli hieman ennen onnettomuutta vienyt lukiolaisryhmän ravintolavaunuun siitä vaunusta, joka hetkeä myöhemmin murskaantui. Uutisissa kerrottiin, että vaunussa viimeisenä puristuksissa ollut henkilö saatiin irrotettua vaunusta vasta iltapäivällä.

Tuo viimeinen murskaantuneesta vaunusta irrotettu henkilö oli Helinä Juurinen. Hän oli ollut isänsä kanssa matkalla Helsinkiin. Hieman ennen junan suistumista raiteilta Juurisen isä halusi vaihtaa paikkaa tyttärensä kanssa nähdäkseen kosteikkoalueiden lintuja paremmin. Tämä paikanvaihdos saattoi hyvinkin pelastaa Juurisen hengen, sillä isä menehtyi turmassa. Juurinen kertoi oman tarinansa Satunnaiset sankarit -ohjelmassa vuonna 2009. Ohjelmassa tavattiin myös muutamia muita turmasta selvinneitä.

Lue lisää:

Helikopterikuvaa Jokelan junaturmapaikalta uutislähetyksessä 22.4.1996

Ylinopeus ei ollut Jokelan junaturman ainoa syy

Tuusulassa Jokelassa 21. huhtikuuta 1996 sattunut onnettomuus oli tuolloin rauhanajan toiseksi pahin junaturma Suomessa. Jo onnettomuutta seuraavana päivänä Jokelan junaturman syyksi arveltiin huomattavaa ylinopeutta. Myöhemmin onnettomuustutkintaraportissa kuitenkin päädyttiin siihen, että turman takana oli monta tekijää.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.