Hyppää pääsisältöön

Vanhoja kaupunkejamme - Oulu

Pohjanlahden rannalla, Oulujoen suistossa sijaitsevan kaupungin alkujuuret johtavat 1300-luvulle.

Tietolaatikko

Oulu tunnetaan nykyään (2007) teknologiakaupunkina. Technopolis Linnanmaa on yksi maamme merkittävimmistä teknologian kehityskeskuksista. Kaupungissa toimii myös Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT.

Lähes 130 000 asukkaan kaupungissa myös perinteisemmät teollisuudenalat kuten puu-, paperi- ja terästeollisuus ovat vahvoja.

Oulu sai kaupunkioikeutensa kuningas Kaarle IX:ltä vuonna 1610.

Kaupungin kehityksen alkujuuret ovat kuitenkin kauempana. Oulujoen suu tunnettiin vilkkaana kauppapaikkana jo 1370-luvulla. Vuonna 1539 ilmestyneessä Pohjoismaiden kartassa Oulu esiintyy Ula-nimisenä. Paikkakunta eli tuolloin tervan ja pien voimalla.
Oulun taloudellinen nousu alkoi 1700-luvulla, kun tervanviennin ja sisämaankaupan rinnalle nousivat laivanrakennus ja -varustus.

1800-luvulla kehitys jatkui miltei koko vuosisadan, ensi vuosikymmenien vaikeuksista huolimatta. Sittemmin purjelaivakauden loppuminen toi vastoinkäymisiä kaupungille, ja ennen kaikkea sen laivanvarustajille. Tervaporvareiden kultakausi puolestaan päättyi Oulun tervahovin paloon vuonna 1901.

1900-luvulla Oulun asema Pohjois-Pohjanmaan keskuksena vahvistui, ja se kehittyi tärkeäksi vientisatamaksi sekä sahojen ja tehtaiden kaupungiksi. Kaupungista tuli myös Pohjois-Suomen kulttuurikeskus, jonka aseman vakiinnutti 1959 toimintansa aloittanut Oulun yliopisto.

Tv-ohjelmassa vuodelta 1962 ”Pohjolan valkean kaupungin” historiasta kertoo mm. eversti Ahti Paulaharju.

Teksti: Rita Landström

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto