Hyppää pääsisältöön

Ylinopeus ei ollut Jokelan junaturman ainoa syy

Tuusulassa Jokelassa 21. huhtikuuta 1996 sattunut onnettomuus oli tuolloin rauhanajan toiseksi pahin junaturma Suomessa. Jo onnettomuutta seuraavana päivänä Jokelan junaturman syyksi arveltiin huomattavaa ylinopeutta. Myöhemmin onnettomuustutkintaraportissa kuitenkin päädyttiin siihen, että turman takana oli monta tekijää.

Tutkintalautakunnan mukaan onnettomuudessa oli useita osatekijöitä, joista yhdenkin puuttuminen olisi voinut estää tuhoisan turman.

Veturinkuljettaja ajoi Jokelassa sivulle johtavaan vaihteeseen sankassa sumussa huomattavaa ylinopeutta. Kuljettaja ilmeisesti kiirehti pitääkseen välillä myöhässä kulkeneen junan aikataulussa.

Tutkintalautakunta arvioi, että sumun ja kovan vauhdin vuoksi kuljettaja ei ollut huomannut vaihteenvaihtoa ja nopeusrajoitusta ennakoivaa esiopastetta. Huonossa näkyvyydessä kuljettaja vielä odotti opastetta, jonka oli itse asiassa jo ehinyt ohittaa.

Raportin mukaan kyseessä oli puolen minuutin arviointivirhe. 35 km/h -rajoitusalueella nopeuden 133 kilometrin tuntivauhtiin kiihdyttänyt kuljettaja havahtui vasta pääopasteen kohdalla hätäjarrutukseen. Veturi kääntyi kuin linkkuveitsi ratapientareelle tulosuuntaansa ja vaunuja suistui raiteilta.

Veturissa matkusti myös kuljettajan vahvassa humalatilassa ollut ystävä. Onnettomuusraportissa arvioitiin, että tämän mieshenkilön mukanaolo lähtövalmistelujen yhteydessä heikensi veturinkuljettajan mahdollisuuksia keskittyä työhönsä.

Kuljettaja ei ollut lähtövalmisteluissa perehtynyt kunnolla niin sanottuun viikkovaroitukseen eli ratatöistä kertovan kirjalliseen varoitukseen. Viikkovaroitus oli myös epäjohdonmukainen, sillä pari päivää aiemmin kuljettaja oli ajanut saman reitin, eikä silloinen viikkovaroitus ollut pitänyt kaikilta osin paikkaansa.

Onnettomuuden sattuessa veturissa matkustanut kuljettajan humaltunut ystävä ilmeisesti nukkui. Hänen ei uskottu vaikuttaneen tapahtumien kulkuun juuri ennen turmaa.

Onnettomuustutkintalautakunta päätyi esittämään useita suosituksia junaturvallisuuden parantamiseksi. Suositukset koskivat junan ajamista poikkeuksellisissa oloissa, veturissa matkustamista ja kuljettajille jaettavan viikkovaroituksen kehittämistä. Lisäksi lautakunta suositteli junan automaattisten kulunvalvontalaitteiden käyttöönoton nopeuttamista.

Lue lisää:

Uutiskuvaa Jokelan junaonnettomuuspaikalta 21.4.1996

Sumussa paahtanut juna suistui kiskoilta Jokelassa

Oulusta Helsinkiin matkalla ollut pikajuna P82 suistui kiskoilta Tuusulassa Jokelan aseman pohjoispuolella aamuseitsemältä huhtikuun 21. päivänä vuonna 1996. Ylinopeutta ajanut veturi kääntyi tulosuuntaansa ja kaksi vaunua murskautui veturin kylkeä vasten. Neljä ihmistä kuoli ja 75 loukkaantui. Helinä Juurinen matkusti onnettomuushetkellä pahiten tuhoutuneessa vaunussa. Hän kertoi selviytymistarinansa vuonna 2009.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.