Hyppää pääsisältöön

Ylinopeus ei ollut Jokelan junaturman ainoa syy

Tuusulassa Jokelassa 21. huhtikuuta 1996 sattunut onnettomuus oli tuolloin rauhanajan toiseksi pahin junaturma Suomessa. Jo onnettomuutta seuraavana päivänä Jokelan junaturman syyksi arveltiin huomattavaa ylinopeutta. Myöhemmin onnettomuustutkintaraportissa kuitenkin päädyttiin siihen, että turman takana oli monta tekijää.

Tutkintalautakunnan mukaan onnettomuudessa oli useita osatekijöitä, joista yhdenkin puuttuminen olisi voinut estää tuhoisan turman.

Veturinkuljettaja ajoi Jokelassa sivulle johtavaan vaihteeseen sankassa sumussa huomattavaa ylinopeutta. Kuljettaja ilmeisesti kiirehti pitääkseen välillä myöhässä kulkeneen junan aikataulussa.

Tutkintalautakunta arvioi, että sumun ja kovan vauhdin vuoksi kuljettaja ei ollut huomannut vaihteenvaihtoa ja nopeusrajoitusta ennakoivaa esiopastetta. Huonossa näkyvyydessä kuljettaja vielä odotti opastetta, jonka oli itse asiassa jo ehinyt ohittaa.

Raportin mukaan kyseessä oli puolen minuutin arviointivirhe. 35 km/h -rajoitusalueella nopeuden 133 kilometrin tuntivauhtiin kiihdyttänyt kuljettaja havahtui vasta pääopasteen kohdalla hätäjarrutukseen. Veturi kääntyi kuin linkkuveitsi ratapientareelle tulosuuntaansa ja vaunuja suistui raiteilta.

Veturissa matkusti myös kuljettajan vahvassa humalatilassa ollut ystävä. Onnettomuusraportissa arvioitiin, että tämän mieshenkilön mukanaolo lähtövalmistelujen yhteydessä heikensi veturinkuljettajan mahdollisuuksia keskittyä työhönsä.

Kuljettaja ei ollut lähtövalmisteluissa perehtynyt kunnolla niin sanottuun viikkovaroitukseen eli ratatöistä kertovan kirjalliseen varoitukseen. Viikkovaroitus oli myös epäjohdonmukainen, sillä pari päivää aiemmin kuljettaja oli ajanut saman reitin, eikä silloinen viikkovaroitus ollut pitänyt kaikilta osin paikkaansa.

Onnettomuuden sattuessa veturissa matkustanut kuljettajan humaltunut ystävä ilmeisesti nukkui. Hänen ei uskottu vaikuttaneen tapahtumien kulkuun juuri ennen turmaa.

Onnettomuustutkintalautakunta päätyi esittämään useita suosituksia junaturvallisuuden parantamiseksi. Suositukset koskivat junan ajamista poikkeuksellisissa oloissa, veturissa matkustamista ja kuljettajille jaettavan viikkovaroituksen kehittämistä. Lisäksi lautakunta suositteli junan automaattisten kulunvalvontalaitteiden käyttöönoton nopeuttamista.

Lue lisää:

Uutiskuvaa Jokelan junaonnettomuuspaikalta 21.4.1996

Sumussa paahtanut juna suistui kiskoilta Jokelassa

Oulusta Helsinkiin matkalla ollut pikajuna P82 suistui kiskoilta Tuusulassa Jokelan aseman pohjoispuolella aamuseitsemältä huhtikuun 21. päivänä vuonna 1996. Ylinopeutta ajanut veturi kääntyi tulosuuntaansa ja kaksi vaunua murskautui veturin kylkeä vasten. Neljä ihmistä kuoli ja 75 loukkaantui. Helinä Juurinen matkusti onnettomuushetkellä pahiten tuhoutuneessa vaunussa. Hän kertoi selviytymistarinansa vuonna 2009.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto