Hyppää pääsisältöön

Kumouslaulujen klassikkoja

Suomalaiset kuuntelivat vallankumouksellisia levylauluja jo 1900-luvun alussa. Amerikkalaiset levy-yhtiöt julkaisivat sosialistisia äänitteitä Työväen marssista Rajamäen farssiin.

Suomessa ei kumouslaulujen levyttäminen kansalaissodan jälkeisissä oloissa luonnollisestikaan käynyt päinsä. Tämän valikoiman kappaleet onkin Rajamäen farssia lukuunottamatta äänitetty USA:ssa.

Yhdysvaltoihin lähteneiden siirtolaisten keskuudessa oli vasemmistoaatteilla vankka kannatus, ja uudella mantereella levytettiin suomenkielisiä työväenlauluja jo 1910-luvulla.

Työväen marssi jäi kansalaissodan jälkeen sosialidemokraattien tunnuslauluksi. Kansainväliseen eli Internationaleen olivat suomalaisia sanoja laatimassa mm. Yrjö Sirola ja Otto Wille Kuusinen.

Ranskan vallankumouksen tiimellyksessä syntynyt Marseljeesi oli aikanaan myös kansainvälisen työväenliikkeen tunnusmarssi. Kun laulu sai Ranskan kansallislaulun aseman, Kansainvälinen syrjäytti sen.

Vapaasta Venäjästä tunnetaan useampia eri tekstiversioita. Laulu oli amerikansuomalaisten keskuudessa niin suosittu, että se levytettiin peräti neljästi.

Viaporin valssi on kirjoitettu Viaporin vuoden 1906 kapinallisten muistoksi. Työttömän valssi on aito amerikansuomalainen poliittinen kupletti.

Punavangin laulun kirjoitti lehtimies ja runoseppo Jali Joutsenniemi kansalaissodan vankileirillä ollessaan.

Rajamäen pojat oli Sörnäisten työläisnuorisoyhdistyksen kisälliryhmä, jota veti vankileiriltä selvinnyt hanuristi Martti Jäppilä. Ryhmästä kehittyi vuonna 1925 tanssiorkesteri Dallapé.

Tietolaatikko

Työväen marssi. Merikanto, Oskar (säv). Tuokko, Antti (pseud) (san). Es. Juho Koskelo. Columbia E 2968.
Kansainvälinen. Degeyter, Pierre (säv). Paananen, J. (sov). Pottier, Eugene (alkup san). Kuusinen, Otto Ville (san). Sirola, Yrjö (san). Wuolijoki, Sulo (san). Es. Juho Koskelo. Victor 72396.
Marseljeesi. Rouget de Lisle, Claude-Joseph (säv). Saarto, Edla (san). Es. Juho Koskelo. Victor 72396.
Vapaa Venäjä. Agapkin, Vasili (säv). Fedotov, A. (alkup san). Tuntematon (san). Es. Otto Pyykkönen. Columbia 3003 F.
Viaporin valssi. Kansanlaulu, Suomi. Es. Otto Pyykkönen. Columbia 3026 F.
Sorakumpujen vainajille. Lindros, Frank (säv, san). Es. Aino Saari. Columbia 3039 F.
Työttömän valssi. Kylander, Arthur (säv, san). Es. Kosti Tamminen. Victor 79344.
Punavangin laulu. Kansansävelmä. Joutsenniemi, Jali (san). Es. Hannes Saari. Columbia 3086 F.
Venäläinen surumarssi. Kansansävelmä, Venäjä. Es. B. S. S. Clubin (Brooklynin Suomalaisen Sosialisticlubin) orkesteri, joht. Oskar Tofferi. Columbia 3094 F.
Rajamäen farssi. Nimeämätön (säv, san). Es. Rajamäen pojat, laulu Ville Alanko. Columbus 50209.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto