Hyppää pääsisältöön

Kumouslaulujen klassikkoja

Suomalaiset kuuntelivat vallankumouksellisia levylauluja jo 1900-luvun alussa. Amerikkalaiset levy-yhtiöt julkaisivat sosialistisia äänitteitä Työväen marssista Rajamäen farssiin.

Suomessa ei kumouslaulujen levyttäminen kansalaissodan jälkeisissä oloissa luonnollisestikaan käynyt päinsä. Tämän valikoiman kappaleet onkin Rajamäen farssia lukuunottamatta äänitetty USA:ssa.

Yhdysvaltoihin lähteneiden siirtolaisten keskuudessa oli vasemmistoaatteilla vankka kannatus, ja uudella mantereella levytettiin suomenkielisiä työväenlauluja jo 1910-luvulla.

Työväen marssi jäi kansalaissodan jälkeen sosialidemokraattien tunnuslauluksi. Kansainväliseen eli Internationaleen olivat suomalaisia sanoja laatimassa mm. Yrjö Sirola ja Otto Wille Kuusinen.

Ranskan vallankumouksen tiimellyksessä syntynyt Marseljeesi oli aikanaan myös kansainvälisen työväenliikkeen tunnusmarssi. Kun laulu sai Ranskan kansallislaulun aseman, Kansainvälinen syrjäytti sen.

Vapaasta Venäjästä tunnetaan useampia eri tekstiversioita. Laulu oli amerikansuomalaisten keskuudessa niin suosittu, että se levytettiin peräti neljästi.

Viaporin valssi on kirjoitettu Viaporin vuoden 1906 kapinallisten muistoksi. Työttömän valssi on aito amerikansuomalainen poliittinen kupletti.

Punavangin laulun kirjoitti lehtimies ja runoseppo Jali Joutsenniemi kansalaissodan vankileirillä ollessaan.

Rajamäen pojat oli Sörnäisten työläisnuorisoyhdistyksen kisälliryhmä, jota veti vankileiriltä selvinnyt hanuristi Martti Jäppilä. Ryhmästä kehittyi vuonna 1925 tanssiorkesteri Dallapé.

Tietolaatikko

Työväen marssi. Merikanto, Oskar (säv). Tuokko, Antti (pseud) (san). Es. Juho Koskelo. Columbia E 2968.
Kansainvälinen. Degeyter, Pierre (säv). Paananen, J. (sov). Pottier, Eugene (alkup san). Kuusinen, Otto Ville (san). Sirola, Yrjö (san). Wuolijoki, Sulo (san). Es. Juho Koskelo. Victor 72396.
Marseljeesi. Rouget de Lisle, Claude-Joseph (säv). Saarto, Edla (san). Es. Juho Koskelo. Victor 72396.
Vapaa Venäjä. Agapkin, Vasili (säv). Fedotov, A. (alkup san). Tuntematon (san). Es. Otto Pyykkönen. Columbia 3003 F.
Viaporin valssi. Kansanlaulu, Suomi. Es. Otto Pyykkönen. Columbia 3026 F.
Sorakumpujen vainajille. Lindros, Frank (säv, san). Es. Aino Saari. Columbia 3039 F.
Työttömän valssi. Kylander, Arthur (säv, san). Es. Kosti Tamminen. Victor 79344.
Punavangin laulu. Kansansävelmä. Joutsenniemi, Jali (san). Es. Hannes Saari. Columbia 3086 F.
Venäläinen surumarssi. Kansansävelmä, Venäjä. Es. B. S. S. Clubin (Brooklynin Suomalaisen Sosialisticlubin) orkesteri, joht. Oskar Tofferi. Columbia 3094 F.
Rajamäen farssi. Nimeämätön (säv, san). Es. Rajamäen pojat, laulu Ville Alanko. Columbus 50209.

Kommentit
  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto