Hyppää pääsisältöön

Tasavallassa tapahtuu: Aiheena Etelä-Afrikan apartheid

Miten Suomi suhtautuu Etelä-Afrikan harjoittamaan apartheid-politiikkaan? Vastaamassa ovat talouden, politiikan ja urheilun päättäjät Tasavallassa tapahtuu –ohjelman suorassa lähetyksessä elokuussa 1976.

Tietolaatikko

Etelä-Afrikan valkoisen vähemmistön 1950-luvulla kehittämä apartheid-järjestelmä sisälsi lukuisia eri lakeja, jotka kielsivät lähes kaiken kanssakäymisen roturajojen yli. Lait asettivat myös ankaria rajoituksia värillisten opiskelumahdollisuuksiin.

Presidentti Fredrik Willem de Klerkin johtama hallitus purki apartheidia tukevat lait vuodesta 1991 alkaen.

Apartheidin lakkauttava perustuslaki hyväksyttiin joulukuussa 1993.

YK:n yleiskokous päätti Etelä-Afrikan-vastaiset pakotteet ja monet valtiot (mm. Suomi) lopettivat Etelä-Afrikan taloussaarron 1993.

Etelä-Afrikan apartheid-järjestelmä oli johtanut sekä maan sisäiset olot että suhteet muuhun maailmaan syvään kriisiin vuonna 1976.

YK:n yleiskokous oli tuominnut apartheidin jo vuonna 1962. Maailman yleisestä mielipiteestä kertoivat Etelä-Afrikan toimintaa vaikeuttaneet talouspakotteet, kansanliikkeet ja boikottikampanjat. Myös urheilusta oli tullut painostuskeino, kun eteläafrikkalaisia urheilijoita suljettiin kansainvälisten kilpailujen ulkopuolelle.

Soweton mellakat ja YK:n turvallisuusneuvoston määräämä aseidenvientikielto sekä Afrikan maiden urheilijoiden poistuminen Montrealin olympiakisoista vastalauseena Etelä-Afrikan politiikalle nostivat apartheidin puheenaiheeksi kaikkialla maailmassa kesällä 1976.

TV2:n ajankohtaisohjelma ”Tasavallassa tapahtuu” syventyi aiheeseen elokuussa 1976. Vastaajina olivat opetusministeri Kalevi Kivistö, Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja ja Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen Yrjö Kokko, Suomen Metsäteollisuuden keskusliiton apulaisjohtaja Matti Korhonen ja ulkoministeriön poliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Klaus Törnudd.

Teksti: Rita Landström

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto