Hyppää pääsisältöön

Matti Hautamäestä tuli maailman kovin loikkija

"Mitä kauemmin pysyy ilmassa, sen hauskempaa", toteaa suomalainen, joka vuonna 2003 teki Planican lentomäessä kolmasti maailman pisimmän mäkihypyn.

Tietolaatikko

Olympialaisissa Matti Hautamäki on voittanut hopeaa normaalimäessä vuonna 2002 ja joukkuemäessä vuosina 2002 ja 2006 sekä pronssia suurmäessä vuonna 2006.
MM-kisoissa hän on saanut joukkuemäen kultaa vuonna 2003 ja hopeaa vuosina 2003 ja 2005. Suurmäessä hän saavutti MM-hopeaa vuonna 2001.
Hautamäen tilillä on kaksi lentomäen joukkuekilpailun hopeaa (2004 ja 2006) sekä henkilökohtainen lentomäen pronssi vuodelta 2002.
Matti Hautamäki edustaa Puijon hiihtoseuraa.
Lentomäen voimassaoleva ME on 239 metriä, jonka hyppäsi Björn Einar Romören vuonna 2005.

Oululaissyntyinen Matti Hautamäki (s. 1981) paransi lentomäen ME:tä vuonna 2003 kolme kertaa peräkkäin, ensin 225 metristä 227,5 metriin, sitten 228,5 metriin ja viimein 231 metriin.

Siihen asti 230 metriä oli pidetty mäkihypyn haamurajana. Hautamäki ja päävalmentaja Tommi Nikunen arvelivat, että Planican mäestä ei turvallisesti enää paljon pidemmälle loikita.

Norjalainen Björn Romören hyppäsi kuitenkin vuonna 2005 peräti 234,5 metriä. Samana vuonna Hautamäki itse paransi ME:tä 235,5 metriin, joka vuoden 2007 alkaessa oli edelleen maailman kaikkien aikojen toiseksi pisin hyppy.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto