Hyppää pääsisältöön

Madridin pommi-iskujen syyllisten etsintä vaikutti Espanjan vaaleihin

Madridin pommi-iskujen syyllisten etsintä varjosti Espanjan parlamenttivaaleja maaliskuussa 2004. Teoistaan haluttiin vastuuseen sekä iskun tekijät että espanjalaiset Irakin sotaan vienyt hallitus.

Espanjassa oltiin järkyttyneitä uudesta uhasta. Muutamakin ääri-islamilainen ryhmä otti terroriteon nimiinsä ja ilmoitti syyksi Espanjan veljeilyn Yhdysvaltain presidentin George Bushin kanssa. Videoviesteissä vaadittiin Espanjaa vetäytymään Irakista tai uusia iskuja olisi luvassa.

Espanjan moskeijoissa pelättiin vastaiskuja. Espanjan muslimiyhteisö tuomitsi teon ja otti osaa kansan suruun.

Junapommien jälkeen espanjalaiset marssivat väkivaltaa, terrorismia ja myös Irakin sotaa vastaan. Tuhoisat terrori-iskut tehtiin juuri parlamenttivaalien alla ja valtaa pitänyt oikeistohallitus syrjäytettiin maalisvaaleissa.

Uudeksi pääministeriksi nousi José Luis Rodriguez Zapatero ja sosialistihallitus rummutti äänekkäästi myös kesän europarlamenttivaaleissa. Sosialistipuolueen mukaan Espanja palasi Eurooppaan irrottuaan Yhdysvaltain Irak-koalitiosta. Eurovaaliteemoissa korostuikin rakkaus Eurooppaan. Samana kesänä alettiin tutkia myös sitä, valehteliko vanha hallitus, kun se väitti olleensa varma Etan syyllisyydestä pommi-iskuihin. Hallituksen oli arveltu jopa yrittäneen peitellä al-Qaidaan viittaavia johtolankoja, jotta kansa ei olisi kääntynyt sitä vastaan vaaleissa.

Oikeudenkäynti iskusta epäiltyjä vastaan alkoi helmikuussa 2007. Syytettyjä oli 29, joista valtaosa marokkolaisia. Pääsyylliseksi epäiltyä Sarhane ben Abdelmajid Fakhetia ja kuutta muuta rikoskumppaniksi epäiltyä ei kuitenkaan koskaan saada oikeuden eteen. Epäillyt räjäyttivät itsensä poliisin piirityksessä vain pari päivää Madridin pommi-iskujen jälkeen.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto