Hyppää pääsisältöön

Entisöity Turun linna

Ruotsin vallan tukikohdaksi 1280-luvulla perustettu Turun linna entisöitiin 1500-luvun asuun vuosina 1946 – 1961. Entistämistöiden päätökseksi järjestettiin loisteliaat juhlat.

Tietolaatikko

Linnan ensimmäinen rakennusvaihe oli 1280-luvulla.

1300–1400-luvulla linnaan rakennettiin uusia osia.

1500-luvulla Vaasa-kuninkaiden aikana esilinna ympäröitiin kolmella siipirakennuksella. Juhana-herttuan aikana 1556-1563 linna uudistettiin renessanssilinnaksi.

1600-luvun alussa Turun linna oli osittain rappiolla, mutta koki uuden loistokauden Pietari Brahen asuessa Suomen kenraalikuvernöörinä linnan itäosassa 1637–40 ja 1648–51.

1788–1808 linna oli Suomen saaristolaivaston Turun eskaaderin asemapaikkana. Vankilana linna oli 1890-luvulle asti, jolloin historiallinen museo sijoittui esilinnaan.

1941 linna sai pahoja vaurioita pommituksessa. Sodan jälkeen linnaan entistettiin 1946-1961. Entistämistyö oli suurin, mitä Pohjolassa oli tehty vuoteen 1961 mennessä.

Museoviraston johdolla esilinna entistettiin 1978–87, päälinnaa 1987–93.

Linnassa toimii nykyään Turun maakuntamuseon Historiallinen museo sekä kaupungin juhlahuoneisto. Myös linnankirkko on käytössä. Linnassa on käytössä yli 160 huonetta. Tiloissa järjestetään mm. näyttelyjä, kiertokäyntejä ja seminaareja.

Juhlaan osallistuivat tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen. Ohjelmaan sisältyi muun muassa kiertokäynti linnan saleissa ja sisäpihoilla sekä linnankirkon vihkiminen.

Päivän juhlapuheissa korostettiin sitä, että Turun linna on kaikkien suomalaisten linna. Linnan entisöintiä pidettiin myös kunniantekona menneille sukupolville.

Nykyään (2007) Turun Linna vaalii kulttuuri- ja rakennushistoriallista perintöä museona sekä juhlien ja seminaarien pitopaikkana. Linnassa käy vuosittain n. 200 000 vierailijaa.

Teksti: Rita Landström

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto