Hyppää pääsisältöön

Entisöity Turun linna

Ruotsin vallan tukikohdaksi 1280-luvulla perustettu Turun linna entisöitiin 1500-luvun asuun vuosina 1946 – 1961. Entistämistöiden päätökseksi järjestettiin loisteliaat juhlat.

Tietolaatikko

Linnan ensimmäinen rakennusvaihe oli 1280-luvulla.

1300–1400-luvulla linnaan rakennettiin uusia osia.

1500-luvulla Vaasa-kuninkaiden aikana esilinna ympäröitiin kolmella siipirakennuksella. Juhana-herttuan aikana 1556-1563 linna uudistettiin renessanssilinnaksi.

1600-luvun alussa Turun linna oli osittain rappiolla, mutta koki uuden loistokauden Pietari Brahen asuessa Suomen kenraalikuvernöörinä linnan itäosassa 1637–40 ja 1648–51.

1788–1808 linna oli Suomen saaristolaivaston Turun eskaaderin asemapaikkana. Vankilana linna oli 1890-luvulle asti, jolloin historiallinen museo sijoittui esilinnaan.

1941 linna sai pahoja vaurioita pommituksessa. Sodan jälkeen linnaan entistettiin 1946-1961. Entistämistyö oli suurin, mitä Pohjolassa oli tehty vuoteen 1961 mennessä.

Museoviraston johdolla esilinna entistettiin 1978–87, päälinnaa 1987–93.

Linnassa toimii nykyään Turun maakuntamuseon Historiallinen museo sekä kaupungin juhlahuoneisto. Myös linnankirkko on käytössä. Linnassa on käytössä yli 160 huonetta. Tiloissa järjestetään mm. näyttelyjä, kiertokäyntejä ja seminaareja.

Juhlaan osallistuivat tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen. Ohjelmaan sisältyi muun muassa kiertokäynti linnan saleissa ja sisäpihoilla sekä linnankirkon vihkiminen.

Päivän juhlapuheissa korostettiin sitä, että Turun linna on kaikkien suomalaisten linna. Linnan entisöintiä pidettiin myös kunniantekona menneille sukupolville.

Nykyään (2007) Turun Linna vaalii kulttuuri- ja rakennushistoriallista perintöä museona sekä juhlien ja seminaarien pitopaikkana. Linnassa käy vuosittain n. 200 000 vierailijaa.

Teksti: Rita Landström

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto