Hyppää pääsisältöön

Ylioppilasmatkailua Savossa ja Helsingissä 1949

Julkaistu . Päivitetty

Filmissä nähdään välähdyksiä yhdysvaltalaisen ylioppilasretkikunnan reissusta Kuopio-Savonlinna-Punkaharju-Helsinki. Ohjelmaan kuului nähtävyyksien lisäksi liikuntaa ja urheilua.

Tietolaatikko

Filmikatsauksilla tarkoitetaan kotimaisia lyhytelokuvia, joita esitettiin pitkän elokuvan edellä elokuvateattereissa. Sisällöltään valistavien, opetuksellisten ja uutisluontoisten katsausten kulta-aikaa oli 1950-luku.

Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n ja muiden maiden vastaavien keskusjärjestöjen ylioppilasmatkailua edistävän työn tarkoituksena oli järjestää eri kansallisuuksien edustajille tilaisuus tutustua toisiinsa. Myös kansainvälisen leiritoiminnan tärkein tavoite oli henkilökohtaisten suhteiden solmiminen.

1940-1950 –luvuilla ulkomaisia opiskelijoita houkuttelivat Suomeen mm. arkkitehtuuri sekä lääketiede, varsinkin lastentautien ala.

Teksti: Rita Landström

Katso myös

  • Diplomaatti Tapani Brotherus kotonaan Helsingissä 29.3.2019. Brotherus pelasti vaimonsa Lysan kera n. 2000 chileläistä Chilessä sotilasvallankaappauksen aikan 1973.

    Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

    Kommentteja 3
  • Selvännäkijä Aino Kassinen

    Aino Kassinen ennustaa

    Helsinkiläinen selvänäkijä ennustaa.

    Helsinkiläinen selvänäkijä antaa tv:n ajankohtaisohjelmassa ennustuksen vuoden 1966 säistä, hallituspohjasta ja maailmanpolitiikasta.

    Kommentteja 5
  • Luis Alvarez vuonna 2016 sekä vanhempiensa ja veljiensä kanssa Turun-kodissaan Varrissuolla 1980. Alvarezin perhe: Luis nuorempi, Rodrigo, äiti Rosa, isä Luis ja Carlos

    Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Aiheeseen liittyvää

2014

  • Postiautojen kyydissä Savossa ja Karjalassa

    Tapio Hämäläinen selostaa.

    Postiautojen kyyditseminä kierrämme Savoa ja Karjalaa, Suomen kaakkoisimpia maakuntia, talvesta kesään. Näemme muun muassa vasta rakenteilla olevan Saimaan uuden kanavan ja seuraamme uittotukkien lajittelua Tolvajärven Ristisalmessa. Postiautot kyyditsivät alueilla jopa kymmenkunta miljoonaa matkustajaa vuosittain. Filmi on valmistunut vuonna 1966. Tapio Hämäläinen selostaa.

    Kommentteja 5

2010

  • Postiauto Maarinahaminassa 1960-luvulla.

    Matka läpi Suomen

    Postilaitoksen filmi Ahvenanmaalta Lappiin 1960-luvulla.

    Kirkasvetisiä järviä, jylhiä vaaramaisemia ja koskematonta luontoa tarjosi 1960-luvun Suomi matkailijalle. Matka alkaa Ahvenanmaalta ja jatkuu Lappiin asti.

    Kommentteja 4

2009

  • Saimaalla oli vielä 1950-luvulla vilkas laivaliikenne. Matkustajat saattoivat ihailla Saimaan maisemia sisävesihöyrylaivojen kyydistä.

    Laivamatkailua Saimaalla 1954

    Saimaalla oli vielä 1950-luvulla vilkas laivaliikenne.

    Saimaalla oli vielä 1950-luvulla vilkas laivaliikenne. Matkustajat saattoivat ihailla Saimaan maisemia sisävesihöyrylaivojen kyydistä.

2008

  • Viipurista Savonlinnaan 1932

    Varhainen matkakuvaus Suomessa englanninkielisin otsikoin.

    Harvinaislaatuinen matkakuvaus vie meidät 1930-luvun Viipuriin, Valamoon, Punkaharjulle sekä Savonlinnaan. Englanninkieliset väliotsikot taustoittavat katsojaa kulloisestakin kohteesta.

Relaterade artiklar

2016

2015

  • Drottning Silvia, kung Carl XVI Gustaf, Yle 1983

    Det svenska kungaparet i Finland 1983

    Kung Carl XIV Gustaf och Silvia Sommerlath är Finlandsvänner

    I Finland var det kungafeber 1983 då det svenska kunga paret besökte landet i dagarna fyra. Kung Carl XIV Gustaf och Silvia Sommerlath är Finlandsvänner.

2010

  • Människor på café

    Sommarturism i Finland 1937

    Somriga Finland visar sina bästa sidor i en turismfilm

    Somriga och soliga Finland visar sina bästa sidor i en turismfilm. Med filmen ville man göra Finland känd för världen 1937.

2009

  • ångbåt i en sjö

    "Finland kallar" 1932

    Det bästa sättet att anlända till Finland är med ångbåt.

    Hur kunde man på 1920- och 1930-talen locka tyska turister till Finland? Här ser vi en reklamfilm som presenterar den vackra naturen och lyxen i "de tusen sjöarnas land".

    Kommentteja 1

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

    Kommentteja 7

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

    Kommentteja 1

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

Elävä arkisto