Hyppää pääsisältöön

Tarjolla tänään: Hassisen Kone

"Jos joku asia on mielettömän ruma, miksi siitä pitäisi kertoa kauniisti", joensuulaisbändi hämmästeli lauluistaan noussutta kohua 1980-luvun alussa.

Joensuussa vuoden 1979 lopulla perustettu Hassisen Kone otti nimensä kotipaikkakunnan kodinkoneliikkeestä. Se voitti keväällä 1980 rockin SM-kisan ja nousi heti suomalaisen uuden aallon yhdeksi kärkiyhtyeeksi.

Laulusolisti-lauluntekijä Ismo Alangon tekstit olivat monien vanhemman polven edustajien mielestä liiankin suorasukaisia.

Vuonna 1980 tehdyssä radiohaastattelussa Alanko kertoo, mitä tekstien tekemiseen vaadittiin: 19 vuotta elämää, koulunkäyntiä, kotiaresteja, salaa harjoiteltuja paheita, likaisia töitä Ruotsissa, omien kriisien läpikäymistä, ympäröivän maailman tarkkailemista...

Hassisen Kone ei suinkaan vihannut eikä inhonnut keski-ikäisiä, Alanko joutui väärinkäsitysten välttämiseksi toteamaan.

Rock-lyriikan sanoma nousi aiheeksi myös Ajankohtaisen Kakkosen rockraportissa vuonna 1982. Erityisesti Rappiolla-laulu oli ollut toimittaja Maija Dahlgrenin silmätikkuna hänen syksyllä 1981 tekemässään radiopakinassa.

Hassisen Kone kommentoi laulutekstiensä herättämiä reaktioita keikkatauolla.

Tietolaatikko

Rappiolla. Säv. ja san. Ismo Alanko, sov. Hassisen Kone. Esitys Härmärock-konsertissa 23.12.1980 Helsingin Kulttuuritalolla.
Tällä tiellä. Säv. ja san. Ismo Alanko, sov. Hassisen Kone.

Hassisen Koneen ensimmäisessä kokoonpanossa soittivat Ismo Alanko (kitara, laulu), Reijo Heiskanen (kitara), Jussi Kinnunen (basso) ja Harri Kinnunen (rummut).
Vuonna 1981 Heiskanen erosi yhtyeestä, ja mukaan tulivat Jukka Orma (kitara), Eero "Safka" Pekkonen (koskettimet), Antti Seppo (saksofoni) ja Hannu Porkka (perkussiot).
Yhtyeen albumeita ovat Täältä tullaan Venäjä (1980), Rumat sävelet (1981) ja Harsoinen teräs (1982). Esikoislevyn iskevästä suoraviivaisuudesta siirryttiin vähitellen monimuotoisempaan, progressiivisen rockia lähenevään suuntaan.
Hassisen Kone hajosi elokuussa 1982.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto