Hyppää pääsisältöön

Anneli Saaristo: Sä liian paljon vaadit

Anneli Saaristo osallistui keväällä 1984 euroviisukarsintaan espanjalaisvaikutteisella laululla Sä liian paljon vaadit.

Tietolaatikko

Tulokset:
1. Hengaillaan, es. Kirka, 22 040
2. Tuultako tavoitan, es. Paula Koivuniemi, 11 793
3. Sä liian paljon vaadit, es. Anneli Saaristo, 10 961
4. Oo Marie, es. Kirka, 5 291
5. Sut vain, es. Sonja Lumme, 5 136
6. Muistojen taulut, es. Sonja Lumme, 3 970
7. Laulu maailmalle, es. Kirka, 3 640
8. Kevään saan (Sol och vår), es. Tomas Ek & Leena Nilsson, 2 823
9. Machoman, es. Tomas Ek, 1 976
10. Sun silmät on satava salaisuus, es. Leena Nilsson, 1 556
11. Laulajan tie, es. Sonja Lumme, 863

Laulun sävelsi Eero Tiikasalo ja sanoituksessa olivat mukana artisti itse sekä Anneli Nygren.

Voittajalaulu valittiin postikorttiäänestyksellä. Ylivoimaiseksi voittajaksi nousi Kirkan esittämä Hengaillaan, jota äänesti yli 20 000 ihmistä.

Anneli Saariston vaikuttava flamencomainen esitys jäi kisan kolmanneksi reilulla 10 000 postikorttiäänellä.

Laulaja valittiin Suomen euroviisuedustajaksi viisi vuotta myöhemmin kappaleella La dolce vita.

Teksti: Paavo Rytsä

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Autopankeista povattiin näppärää ratkaisua pankkiasiointiin

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla.

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla. Uutisfilmeissä esiteltiin autopankin kätevyyttä – asiakas saattoi hurauttaa suoraan tiskille ja hoitaa pankkiasiat nousematta autosta. Parkkipaikan etsimisen vaivakin säästyi.

  • Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

    Kalle Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen Etelänavalla

    Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

  • Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Tähän artikkeliin on koottu muutamia 30-osaisen sarjan jaksoja.

  • Harjunpää setvii rikoksia myös neljässä radiodekkarissa

    Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää

    Auervaaroja, hylättyjä nuoria ja rakkauden lakeja. Rikoskonstaapeli Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää. Lisäksi Harjunpää ja työpari Onerva päätyvät keskelle ennakkoluulojen ja vihan lataamaa ilmapiiriä setviessään romanien vanhoja kaunoja. Radiodekkarit pohjautuvat Matti Yrjänä Joensuun samannimisiin romaaneihin, joista kuunnelmasovitukset on dramatisoinut Timo Kanerva ja ohjauksesta vastaa Rauni Ranta. Harjunpäätä esittää Petteri Sallinen ja Onervaa Elli Castrén.

  • Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!

    Toivotut-paketissa Areenassa mm. Raid ja Kiimaiset poliisit

    Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.

  • "Ääniteknikotkin räjähtelivät nauruun" – Knallin ja sateenvarjon tarina

    Tekijät muistelevat supersuosittua radiosarjaa vuonna 2010.

    Knallin ja sateenvarjon toistaiseksi viimeinen uusintakierros päättyi lokakuun lopussa vuonna 2010. Erikoisraportti Erikoisosastolta -ohjelmassa käydään läpi supersuositun kuunnelmasarjan historia. Raportissa kuullaan mm. sarjan ohjaajia Rauni Rantaa ja Lars Svedbergiä. Lisäksi mukana ovat näyttelijät Aila Svedberg ja Pekka Autiovuori, sarjan käsikirjoittaja Edward Taylor, kanavapäällikkö Heikki Peltonen ja dramaturgi Harri Virtanen.

  • Ikkunoita ihmismieleen - syksyä juhlistetaan palkituilla radiodraamoilla

    Palkittuja radiodraamoja syyskuun alkuun

    Syksyn alkajaisiksi Areenaan julkaistaan viisitoista Sokeain kuunnelmapalkinnolla palkittua radiodraamaa vuosilta 1978-2006. Tarinoiden skaala liikkuu viime vuosisadan alun Pohjanmaalta 1950-luvun Intiaan, huumevieroitusklinikalta koulukiusatun nahkoihin, lapsensa kehityksestä huolestuneiden vanhempien arkeen ja vaimoaan hautaavan miehen huoliin.

  • Viisitoista lauantaita Välskärin kertomuksia – klassikko taipui kuunnelmasarjaksi 1974

    Välskärin kertomuksia taittui kuunnelman muotoon 1974–1975

    Sakari Topeliuksen "tiiliskiviromaani" Välskärin kertomuksia toteutettiin radiokuunnelman muodossa vuosina 1974–1975. Viisitoistaosaisen näytelmän tekoa esiteltiin tv-ohjelmassa tammikuussa 1975. Julkaisun kynnyksellä myös kuunnelman dramaturgi kirjailija Pekka Lounela vieraili radiossa kertomassa omia ajatuksiaan Topeliuksen klassikkoteoksesta.

  • Badding opetteli humppaa, jotta voisi laulaa kuin Elvis

    Parikymmenvuotinen ura jätti pysyvän jäljen suomipoppiin.

    Herkkä-ääninen Rauli "Badding" Somerjoki (1947–1987) kykeni tulkitsemaan yhtä uskottavasti niin rockia, humppaa kuin sävellettyä lakitekstiä. Somerolaislaulajan vain parikymmenvuotinen ura jätti pysyvän jäljen suomalaiseen populaarimusiikkiin.

  • Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet!

    Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa

    Rakastettu Knalli ja sateenvarjo palaa Yle Areenaan kymmenen jakson vuosivauhdilla. Areenaan julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja.

  • Mykkäfilmi sai äänet – Tältä näytti ja kuulosti sodanaikainen elämä Tampereella

    Sodanaikainen Tampere herätettiin äänien avulla henkiin.

    Historiallinen kuva tutusta kaupungista tai merkittävästä aikakaudesta on aina vaikuttavaa katsottavaa. Mutta oletko ajatellut kuinka paljon äänet vaikuttavat kokemukseen? Äänimaisema tuo ihan omanlaisensa tunteen kuvaan. Asian voi havaita helposti itse katsomalla vaikka elokuvaa ensin ilman ääniä ja tämän jälkeen äänien kanssa.