Hyppää pääsisältöön

Jorma Kääriäinen löysi Amerikan

Lahtelainen laulaja uneksi lapsesta saakka matkustavansa Yhdysvaltoihin. 1980-luvulla hän esiintyi Las Vegasissa ja vuonna 2006 mies levytti legendaarisessa Sun-studiossa.

Tietolaatikko

Agentsin ja Jorma Kääriäisen ensimmäinen yhteinen levy oli Agents forever (1995).
Ensimmäinen kultalevy tällä kokoonpanolla oli Agents is more! (1998). Uuden Agentsin menestyneimpiä levyjä ovat Agents & Jorma Kääriäinen...Is Best! Vol. 2 (2004) ja Agents Is... Rock! Vol. 1 (2001).
Freddie Falconin ainoaksi albumiksi jäi vuonna 1979 ilmestynyt Blue (1979).
Jorma Kääriäisen soololevyjä ovat "Jorma Kääriäinen" (2003, englanninkielinen versio 2004), "Onnenlantti" (2005) ja "Yhden tähden hotelli" (2007).

Jorma Kääriäinen (s. Kajaanissa 1961) ihaili nuoruudessaan Dannya ja Elvistä. 16-vuotiaana Teddy & the Tigersin manageri Kari Heimonen leipoi nuoresta laulajasta rockabillytähti Freddie Falconin.

Falconilta vietiin taustayhtye vuonna 1980 ja mies lähti ensimmäiselle Amerikan-reissulleen, jonka aikana hän pääsi esiintymään Las Vegasissa. Armeijan jälkeen hän esitti laivoilla Elvis-numeroiden varaan rakentunutta showta.

Vuonna 1992 hänet pyydettiin Topi Sorsakosken tilalle Agentsiin. Bändi oli 1980-luvun suosituimpia kotimaisia esiintyjiä, mutta tuleva solisti ei ollut kuullut sen tuotantoa juuri lainkaan.

"Jorma Kääriäinen" oli sen verran outo nimi, että sitä luultiin alkuun keksityksi - "Topi Sorsakosken" tapaan.

Yhdysvaltoihin hän on palannut useaan kertaan ja on - Elviksen lailla - myös levyttänyt Memphisin Sun-studiossa, jossa käyttöön saatiin autenttiset museovehkeet. Tästä unelmien matkasta kertoo myös Ari Matikaisen ohjaama elokuva Yhden tähden hotelli, joka sai ensi-iltansa vuonna 2007.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto