Hyppää pääsisältöön

Suomenhevonen kasvaa ja jalostuu

Suomenhevosen kantakirja perustettiin vuonna 1907. Sittemmin suomenhevoselle on vakiintunut neljä eri jalostussuuntaa: juoksija, työhevonen, ratsu ja pienhevonen. Kuitenkin yksi ja sama hevonen voi olla sekä nopea juoksija että sitkeä työhevonen.

Aluksi suomenhevosia kantakirjattiin vain ulkonäön perusteella, mutta myöhemmin on arvosteltu myös rakenne ja käyttöominaisuudet. Työhevosen pitää osata vetää ja olla ripeä liikkeissään, ratsun tulee selvitä kouluratsastuskokeesta tai sillä pitää olla palkintosija ratsastuskilpailusta, juoksijalla taas tulee olla kyllin hyvä kilometriaika raveista.

Suomenhevosesta on kuitenkin moneksi. Kantakirjattu juoksija ja hyvä ravuri voi käydä vapaapäivinään tukkimetsässä.

Maataloudessa koneet ovat syrjäyttäneet suomenhevoset. Niinpä jalostussuunnissa työhevosilla ei ole enää entisenlaista vahvaa edustusta, vaan nykyajan suomenhevoset ovat pääosin ravureita.

Myös toivoituilla luonteenpiirteillä on osansa hevosen jalostuksessa. Kasvavan suomenhevosen luonnetta voidaan kuitenkin koulia myös varsaleirillä. Varsat viedään kesäksi saareen ottamaan mittaa toisistaan ja oppimaan yhteistyötä.


Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto