Hyppää pääsisältöön

Espoon Tapiolan puutarhakaupunkia rakennetaan

Tapiolan puutarhakaupungin rakentaminen alkoi vuonna 1953. Asumistavoitteet asetettiin 20 000 henkilölle.

”Me emme halua rakentaa asuntoja ja taloja vaan nykyaikaista yhdyskuntaa”, ilmoitti kaupunkirakentamisen merkkimies Heikki von Hertzen 1950-luvun alussa.

Tapiolan puutarhakaupungin rakentaminen aloitettiin Asuntosäätiön toimesta Hagalundin kartanolta hankitulta 240 hehtaarin maa-alueella vuonna 1953. Asuntosäätiön visio luonnonläheisestä mutta modernista asumisesta oli sodanjälkeisissä oloissa huimaava.

Aarne Ervin suunnittelema asemakaava erotti asumisen liikenteestä ja rytmitti korkeaa ja matalaa rakentamista luonnonmaiseman mukaan. Arkkitehtien Aulis Bomstedtin, Viljo Revellin, Kaija ja Heikki Sirenin asuntoratkaisut olivat monella tapaa esikuvallisia.

Rakentamisen standardoiminen oli jo 1950-luvulla keskeistä. Tapiolassa kokeiltiin valmisosista koottuja puutaloja ja kerrostalojen elementtirakentamista. Ohjelmassa vuodelta 1953 seurataan Tapiolan rakennuttajien ja omakotialueen rakentajien työtä sekä tutustutaan 1950-luvun talotuotannon tekniikkaan.

Teksti: Rita Landström

Tietolaatikko

Asuntosäätiötä olivat perustamassa (1951) Heikki von Hertzenin johtaman Väestöliiton lisäksi viisi muuta järjestöä: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, SAK, Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien Liitto, Virkamiesliitto ja Vuokralaisten Keskusliitto.

Pääomien puutteessa oli velaksi ostettu Hagalundin maa-alue rakennettava vaiheittain.

Tapiola on nykyään yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta.

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto