Hyppää pääsisältöön

Maamme ensimmäinen jäähalli

Suomen ensimmäinen jäähalli valmistui Tampereen Hakametsään vuonna 1965. Jäähalli toimi kisanäyttämönä, kun Suomi järjesti ensimmäistä kertaa jääkiekon MM-kisat.

Tietolaatikko

Tampereen jäähallissa on järjestetty jääkiekon MM-kisat vuosina 1965, 1982, 1991, 1997 ja 2003 sekä naisten MM-kisat 1992.

Suomalainen jääkiekko sai alkunsa Tampereella Tapaninpäivänä vuonna 1926, kun Suomen Luisteluliiton puheenjohtaja Yrjö Salminen toi kanadalaisia jääkiekkomailoja tamperelaisille jääpalloilijoille ja antoi kuuluisan valmennusohjeensa: ”Pelakkaa pojat!”

"Jäähalli Tampereelle" -kansalaisliike alkoi nousta 1960-luvun alussa: kaupungin tarjoama jäärata ei enää riittänyt innokkaiden pelaajien tarpeisiin. Lopullisen sysäyksen Tampereen jäähalli-hankkeelle antoi Suomelle myönnetyt vuoden 1965 jääkiekon MM-kisat.

1,2 milj. euroa maksaneen jäähallin suunnitteli arkkitehti Jaakko Tähtinen. Rakentajana oli rakennustoimisto Tähtinen & Sola. Hallin valaistussuunnitelman teki maajoukkuekiekkoilija ja insinööri Kalle Havulinna. Valmistuessaan halli tarjosi
10 200 katsojapaikkaa.

Filmikertomuksessa seurataan jäähallin rakentamista, jäähallipäivän juhlallisuuksia 1964 ja MM-kisojen avajaisia 1965. Sarjan viimeisessä osassa otetaan selvää, kuinka jääkiekon MM-kisat sujuivat isäntäkaupungin näkökulmasta.

Teksti: Rita Landström

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto