Hyppää pääsisältöön

Suomi siirtyi kesäaikaan

Suomessa kesäaika otettiin käyttöön keväällä 1981. "Aikaa kello kahden ja kolmen välillä ei ensi yönä ole", informoi uutisjuttu tuolloin. Kesäajan uskottiin säästävän ennen kaikkea energiaa. Syksyllä, palatessa jälleen talviaikaan, liikennöiviä pikajunia seisotettiin tunnin ajan asemilla tyhjän panttina aikataulusyihin vedoten.

Kesäaikaa oli tosin kokeiltu toisen maailmansodan aikana vuonna 1942, mutta jokavuotiseksi käytännöksi se tuli vasta maaliskuussa 1981.

Tuolloin uskottiin kesäaikaan siirtymisen säästävän kymmeniä miljoonia markkoja energiankulutuksessa, koska päivänvaloa saatiin myös illemmaksi. Maaliskuisena yönä 1981 energiaa kului kuitenkin virallisten kellojen viisareiden siirtäjiltä.

Myös Yleisradiossa kelloja oli siirrettävänä tuhat. Ennen aamukuuden aikamerkkiä jokainen kello täytyi vielä tarkistaa. Rautateilläkin kellot siirtyivät nappia painamalla vain suurimmilla asemilla. Noin 500 paikakunnan asemanhoitajille oli luvassa yötöitä, koska kellot täytyi siirtää käsin.

Kansaa kuitenkin rauhoiteltiin, että kellon voi siirtää jo nukkumaan mennessään ja TV-uutisetkin tulevat myös kesäaikaan totutusti kello 20.30.

Radion Päivän Peilissä kerrottiin, että keväällä 1981 kesäajan olivat ensi kertaa ottamassa käyttöön Suomen lisäksi myös Neuvostoliitto ja Sveitsi. Kellojen siirtämisen päivämäärät vaihtelivat hieman maittain. Turkissa, Jugoslaviassa ja Islannissa ei toistaiseksi noudatettu kesäaikaa.

Puhelinherätyksen vakuutettiin tulevan kesäaikaan siirtymisen jälkeenkin oikeaan aikaan, sillä kesäaikaan siirtyy myös Neiti Aika. Postista kerrottiin, että aamulehtien jakelu myöhästyisi seuraavana aamulla tunnilla, mutta ainoastaan tuona yhtenä aamuna – ei koko kesänä, muistettiin korostaa.

Paluu talviaikaan tapahtui syyskuun lopussa. Illan uutislähetyksessä muistutettiin jälleen kansaa kellojen siirtämisestä, tällä kertaa tunnin verran taaksepäin. Konkreettisimmin paluun talviaikaan kokivat yön pikajunamatkustajat. Kaikki kahdeksan liikennöivää junaa pysäytettiin aamuyöllä kello kahden jälkeen lähimmälle asemalle, joissa junat matkustajineen odottivat tunnin ajan. Toimintaa perusteltiin 1981 sillä, etteivät junien aikataulut menisi sekaisin.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä & Ville Matilainen

Tietolaatikko

Kesäaikajärjestelyn tarkoituksena on siirtää kesäaamujen aikaista valoa illan valveillaoloajalle. Englanniksi kesäaika tunnetaankin päivänvalon säästöaikana eli "daylight saving time". Talviaika on niin sanottu normaaliaika, josta kesäaika poikkeaa.

Kesäajan otti ensimmäisenä käyttöön Saksa vuonna 1916, kun sodankäynti ajoi maan taloutta ahdinkoon.
Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen kerran muiden maiden mukana toisen maailmansodan aikaan vuonna 1942, mutta jatkuvassa käytössä se on ollut vuodesta 1981 lähtien. Suomessa kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä viikonloppuna lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, jolloin kello 3 kelloja siirretään tunti eteenpäin. Vuoteen 1995 saakka kesäaika päättyi syyskuun viimeisenä viikonloppuna, jolloin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kelloja siirrettiin kello 4 tunti taaksepäin. Vuodesta 1996 alkaen kesäaika on jatkunut lokakuun viimeiseen viikonloppuun, jotta käytäntö olisi yhtenäinen muiden Euroopan maiden kanssa.

Kesäajan hyötyä on perusteltu muun muassa energiansäästöllä.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto