Hyppää pääsisältöön

Suomalaiset jalokivet

Jalokiviä ja muita kauniita korukiviä löytyy myös Suomen maaperästä. Korukäyttöön kelpaa periaatteessa mikä tahansa kaunis kivilaji tai mineraali.

Jalokivet ja korukivet erotetaan toisistaan ominaisuuksiensa perusteella.

Jalokivet ovat yleensä kvartsia kovempia, harvinaisia ja erityisen kauniita kivimaailman valioyksilöitä.

Korukivet ovat jalokiviä yleisempiä kivi- tai mineraalilajeja. Edellytyksenä on kuitenkin riittävä kovuus, jotta kivi voidaan hioa koruksi.

Suomessa tunnetaan nykyisin noin sata korukiviesiintymää. Yksi suurimmista on Ylämaan spektroliittiesiintymä.

Teksti: Reijo Perälä

  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto