Vuosisatojen kuluessa on helkajuhla muuttanut ulkonaista muotoaan, mutta helaa on huudettu ”maailman alusta alkaen” ja tullaan huutamaan edelleenkin. Kansanuskoon pohjautuvaa peltojen kevätsiunauksen riittiä ylläpidetään Sääksmäen Ritvalan helkajuhlassa.
Helkajuhlassa Ritvalan kylän neidot vaeltavat ristinmuotoista reittiä helkavirsiä laulaen. Tavan uskotaan siunaavan peltojen kasvua ja takaavan toimeentulon kaikelle kansalle.
Helkajuhlan historiaan ovat paneutuneet eri alojen tiedemiehet sekä kansanrunoudenkerääjät, historioitsijat, uskontotieteilijät ja musiikintutkijat. Kiinnostus helkaperinteeseen alkoi jo 1800-luvun alkupuolella, kun Kaarle Axel Gottlund ja Elias Lönnrot vierailivat Sääksmäellä.
”Jo sitte mailmaki loppuu kuin Ridvalan Helka ja Huittulan vainio”, on Lönnrotin muistiin panema sanonta vuodelta 1831.
Toimittaja Niilo Ihamäki teki vuonna 1958 ohjelman helkaperinteestä ja sen tutkimuksesta. Hänen haastateltavanaan on mm. kansatieteilijä ja opetusministeri Kustaa Vilkuna. Ohjelmassa tavataan myös emäntä Linda Ollila, joka muistelee 1900-luvun alkupuolen helkajuhlia.
Ylen tv-uutisten raportti välittää tunnelmia helkajuhlasta 1985. Haastateltavana on puheenjohtaja Hannu Antila.
Tietolaatikko
Helkajuhlan perinteen uskotaan ulottuvan 1100 - 1200 -luvulle, jolloin kristinusko ei ollut vielä kulkeutunut Suomeen. Tutkijoiden antamat selitykset vaihtelevat pakanallisesta uhritoimituksesta katolisen kirkon peltojen siunausmenoihin.
Akateemikko Matti Kuusen (1914–98) teorian mukaan Helkajuhlan alkuperä olisi dominikaanimunkkien vierailussa Sääksämäellä 1200-1300-luvuilla. Akateemikko Pertti Virtarannan (1918–97) mielestä perinteen juuret ovat Inkerinmaalla Virossa.
Viime vuosikymmeninä helkajuhlan järjestelyihin ovat osallistuneet myös Ritvalan kylän ulkopuoliset tahot.
Nykymuotoisen helkajuhlan 100-vuotiasta perinnettä juhlittiin vuonna 2004.
Helkajuhlaa vietetään helluntaisin.
