Hyppää pääsisältöön

Helkajuhla - maamme vanhin kansanperinnejuhla

Vuosisatojen kuluessa on helkajuhla muuttanut ulkonaista muotoaan, mutta helaa on huudettu ”maailman alusta alkaen” ja tullaan huutamaan edelleenkin. Kansanuskoon pohjautuvaa peltojen kevätsiunauksen riittiä ylläpidetään Sääksämäen Ritvalan helkajuhlassa.

Helkajuhlassa Ritvalan kylän neidot vaeltavat ristinmuotoista reittiä helkavirsiä laulaen. Tavan uskotaan siunaavan peltojen kasvua ja takaavan toimeentulon kaikelle kansalle.

Helkajuhlan historiaan ovat paneutuneet eri alojen tiedemiehet sekä kansanrunoudenkerääjät, historioitsijat, uskontotieteilijät ja musiikintutkijat. Kiinnostus helkaperinteeseen alkoi jo 1800-luvun alkupuolella, kun Kaarle Axel Gottlund ja Elias Lönnrot vierailivat Sääksmäellä.

”Jo sitte mailmaki loppuu kuin Ridvalan Helka ja Huittulan vainio”, on Lönnrotin muistiin panema sanonta vuodelta 1831.

Toimittaja Niilo Ihamäki teki vuonna 1958 ohjelman helkaperinteestä ja sen tutkimuksesta. Hänen haastateltavanaan on mm. kansatieteilijä ja opetusministeri Kustaa Vilkuna. Ohjelmassa tavataan myös emäntä Linda Ollila, joka muistelee 1900-luvun alkupuolen helkajuhlia.

Ylen tv-uutisten raportti välittää tunnelmia helkajuhlasta 1985. Haastateltavana on puheenjohtaja Hannu Antila.

Tietolaatikko

Helkajuhlan perinteen uskotaan ulottuvan 1100 - 1200 -luvulle, jolloin kristinusko ei ollut vielä kulkeutunut Suomeen. Tutkijoiden antamat selitykset vaihtelevat pakanallisesta uhritoimituksesta katolisen kirkon peltojen siunausmenoihin.

Akateemikko Matti Kuusen (1914–98) teorian mukaan Helkajuhlan alkuperä olisi dominikaanimunkkien vierailussa Sääksämäellä 1200-1300-luvuilla. Akateemikko Pertti Virtarannan (1918–97) mielestä perinteen juuret ovat Inkerinmaalla Virossa.

Viime vuosikymmeninä helkajuhlan järjestelyihin ovat osallistuneet myös Ritvalan kylän ulkopuoliset tahot.

Nykymuotoisen helkajuhlan 100-vuotiasta perinnettä juhlittiin vuonna 2004.

Helkajuhlaa vietetään helluntaisin.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto