Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kotimainen jyllää vesitestissä

Kolmen kovan testiryhmä koostuu ravintolan sommelier’eistä eli viinien asiantuntijoista. Ryhmällä on makuhermot herkässä, sillä he pystyvät erottamaan toisistaan yhdellä kerralla jopa parikymmentä erilaista viiniä.

suomalaiset (copyright YLE/videokuvaa)

Mutta mitä ominaisuuksia hyvällä vedellä on?
- Sen pitää olla raikas ja siinä pitää olla sopivasti mineraalisuutta. Veden pitää tuntua runsaalta, mutta sen täytyy olla kuitenkin raikas, sanoo Jonas Sahlberg.

-Todella tärkeä asia on, mistä vesi tulee. Tuleeko se kraanasta vai mistä? Minun mielestä veden pitää tulla lasipullosta. Se maistuu erilaiselta kuin muovipullossa, arvioi Lauri Vainio.

-Ei liian kylmä, mutta ei liian lämminkään. Kylmä vesi tukkii kaikki aistireseptorit ja viiniä ja ruokia on vaikea maistaa, muistuttaa Antti Uusitalo.

Veden alkuperällä on merkitystä

Toteutamme pullovesivesitestin sokkotestinä, eli maistajat eivät tiedä etukäteen, mistä vedestä on kyse. Testissä on mukana viisi erilaista hiilihapotonta pullovettä. Valitsimme tuotteet myydyimpien vesien joukosta.

suomalaiset (copyright YLE/videokuvaa)

Testatuista pullovesistä kolme on suomalaisia: Hartwallin Novelle lähdevesi, Finn Aqua sekä Rainbow lähdevesi. Evianin alkuperä on puolestaan Ranskassa. Erikoisuutena on vain muutamassa suomalaisravintolassa myytävä norjalainen luksusvesi Voss. Pullovesien lisäksi raati saa maistettavakseen helsinkiläistä kraanavettä.
- Minulle on tärkeää, että vesi on kotimainen. Ja jälleen kerran tulee esille tämä ekologisuuskysymys: on tietyllä tavalla vähän hölmöä raahata kaukaa ulkomailta vettä Suomeen, jossa on todella hyvä oma vesi, sanoo Vainio.

- Jos vesi on vielä tietyltä paikalta ja sen alkuperän voidaan oikeasti määritellä, niin se on aina plussaa, lisää Sahlberg.

- Mutta toisaalta Suomi on kansainvälinen maa, ja meidän tulee tarjota myös kansainvälisille asiakkaille vaihtoehtoja esimerkiksi joitain muita merkkejä, sanoo Uusitalo.

- Kohtahan nähdään, miten ulkomaiset ja kotimaiset vedet testissä pärjäävät, sanoo Sahlberg.

Kotimaisia makuja

Ensimmäisenä raatimme sai maistettavakseen suomalaisia pullovesiä.

suomalaiset (copyright YLE/videokuvaa)

Alkuun vuorossa on Hartwall Novelle Lähdevesi.
- Ensimmäisenä tulee mieleen pehmeä. Se on aika suuntäyteinen ja pehmeä vesi, arvioi Uusitalo.
- Ehkä vähän kliininen, lisää Vainio.

Toinen näyte on Finn Aquaa.
- Kakkonen tuntuu todella luonnolliselta. Siinä on vaan raikas ja puhdas maku, sanoo Vainio.
- Kakkosvedessä on aika paljon kuulaaseen kevätpäivään sopivia adjektiiveja, kuten raikas ja heleä ja kirpeä, miettii Uusitalo.

suomalaiset (copyright YLE/videokuvaa)

- Ei mitään hiekoituspölyä! naurahtaa Vainio.
- Ei, vaan positiivisia adjektiiveja, tähdentää Uusitalo.

Kolmen suomalaisen pulloveden maistelun jälkeen eroja alkaa löytyä.
- Kyllä näissä sellainen hiuksenhieno ero on. Minä jopa kuvittelin, että tämä olisi vaikeampaa. Näissä on selvä makuero, ja jopa tuoksussa on eroja, sanoo Uusitalo.

Vaikka emme kertoneet kraanaveden mukana olosta, raatilaiset tuntuvat maistavan sen monen näytteen joukosta. Helsingin kraanavettä raati veikkasi kuitenkin ulkomaiseksi.
- Vähän sellainen pesuainemainen, märkää villaa, arvioi Vainio.

suomalaiset (copyright YLE/videokuvaa)

- Tietyllä tavalla parfyyminen, lisää Sahlberg.
- Nelosvedestä joku ulkomaalainen asiakas voisi pitää, koska vettä on puhdistettu aika reilulla kädellä, ja se on Keski-Euroopassa aika yleistä, sanoo Uusitalo.

Ulkomaiset merkkivedet yllättivät

Kotimaisten vesien jälkeen siirrytään ulkomaisiin merkkituotteisiin. Mutta kuinkas kävikään?
- Tämä oli semmoinen kotoisen makuinen vesi, sanoo Uusitalo Evianista.
- Tämä voisi olla sellainen vesi, jota nautimme päivittäin. Minulla on vahva veikkaus, että tämä voisi olla kraanavettä täältä Helsingistä. Että ei sitä paljon mieti juovasi vettä, jos kaataa kraanasta vettä janoon, sanoo Vainio.

suomalaiset (copyright YLE/videokuvaa)

Sokerina pohjalla maistetaan kallista luksusvettä, joka saa tylyn tuomion.
- Tämä maistuu siltä, että jos itse kaataa pulloon vettä ja antaa olla sen siellä pari päivää, niin siitä tulee sellainen tunkkainen, sanoo Vainio.
- Jos vertaa viiniin, niin tästä miettisi ensin, että onko tämä kunnossa vai ei, sanoo Sahlberg.

Kotimainen vesi kirkkaaseen voittoon

tuote pisteet litrahinta
1. Finn Aqua 5 1,78 e
2. Evian 4 2,70 e
3. Rainbow lähdevesi 3,3 0,98 e
4. Hartwall Novelle 2,7 2,78 e
5. Helsingin kraanavesi 2 0 e
6. Voss 1,7 9,25 e

pisteet 1—5 (1 = huono, 5 = erittäin hyvä)

Tuotteiden litrahinnat on laskettu puolen litran pullojen hintojen perusteella. Ensimmäiseksi ylsi täysillä pisteillä Finn Aqua. Raati kiitteli sen raikasta ja luonnollista makua. Toiseksi tuli ranskalainen Evian, jonka maku tuntui kolmen kovan mielestä tutuimmalta. Hinta ei ratkaissut laatua tässä testissä, sillä joukon kallein luksusvesi Voss jäi viimeiseksi. Lähes ilmaiseksi putkissa pulppuava Helsingin kraanavesi ei pärjännyt juuri luksusvettä paremmin.
- Aina on suurimmassa osassa vesitestejä kraanavesi on ollut alkupäässä, ihmettelee Vainio.
- Voiko se olla vähän urbaanilegendakin, että vesijohtovesi voittaa aina. Nyt se ei voittanut, jatkaa Sahlberg.

suomalaiset (copyright YLE/videokuvaa)

Testin voittajaa, Finn Aquaa, sommelier’it voisivat suositella myös ravintola-asiakkaille.
- Kun saataisiin vielä ravintolakäyttöön myyvä pullo, niin mainiota, sanoo Vainio.
- Lasipulloon, stylepulloon, ehdottaa Sahlberg.
- Finn Aquassa on kaikki elementit kohdallaan. Siinä on raikkaan ja hyvännäköinen etiketti, mutta se pitäisi saada vielä houkuttelevammaksi, summaa Uusitalo.

Kolme kovan testi päättyy skoolaukseen.
- Pitää muistaa juoda välillä vettä. Ei pelkästään viiniä, sanoo Uusitalo.
- Pitää muistaa juoda paljon! ohjeistaa Sahlberg nauraen.

Mari Haavisto / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.