Hyppää pääsisältöön

Tauno Palon laulajanura

Tauno Palo oli työmyyrä. Hän teki teatteri- ja filmiroolien lisäksi näyttävän laulajan uran.

Tietolaatikko

Tuohinen sormus. Jurva, Matti (säv). Lauresalo, Eero (sov). Pekkarinen, Tatu (san).

Pot-pot-pot-pot. Malmsten, Georg (säv, sov). Ryynänen, R. R. (san).

Palo teki ensilevytyksensä Tuulikin vuonna 1934. Laulu oli M. Majan säveltämä. 30- ja 40-luku olivat Palon levyuralla tuotteliaimpia.

1930-luvun levytyksissä Paloa säesti suosittu Dallapé-orkesteri. Varhaisimmista levytyksistä tunnetuimpia ovat Tuohinen sormus, Tuhlaajapoika ja Kun heilini mun petti.

Merkittävä osa Palon levytysuraa on Suomi-elokuviin tehdyt kappaleet. Niistä kuuluisin lienee Ansa Ikosen kanssa levytetty Kulkurin valssi. Elokuvista on jäänyt elämään myös SF-paraatin foxtrot Pot-pot-pot-pot.

Tauno Palo palasi levyttämään pitkän tauon jälkeen 1960-luvulla. Tuolloin hän levytti mm. Rosvo-Roopen ja tunnetun sodanvastaisen laulun Ruusu on punainen.

Viimeiset levytyksensä "Tauno Suuri" teki 1970-luvun puolivälissä.

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto