Hyppää pääsisältöön

Iltalypsy - karjakon paljastukset

Liisa Rimpiläinen kertoo, mitä tapahtui karjakon leteille, mistä Eeva Ahtisaari pahoitti mielensä ja kuinka löydettiin erikoisreportteri Aimo Surakka.

Iltalypsyjä Areenassa

Yle Areenaan on julkaistu 24 Iltalypsy-ohjelmaa vuodelta 1994. Jaksot ovat katsottavissa 14.3.2020 saakka.

Iltalypsy-sarja sai alkunsa keväällä 1993 tv:n uutistoimituksen voimin. Vetovastuu siirtyi seuraavana vuonna kuitenkin Ylen Mediakomppanian väelle.

Ohjelmassa tehtiin alkuun poliittista satiiria vääntelemällä poliitikkojen naamoja uusin teknisin konstein. Pian huomattiin kuitenkin, että asianomaisten oikeat kasvot ovat vielä valovoimaisempia.

Materiaalin vähyyden vuoksi ohjelmaan tuotiin mukaan karjakko, jolle kansanedustajat ja ministerit esittelivät värikkäitä harrastuksiaan ja keräelmiään paperiläjistä tikkujen kuorintaan.

Entinen nuorten ohjelmien päällikkö Jorma Pilke pestattiin esittämään antitoimittaja Aimo Surakkaa, joka 15 sekunnin puheenvuoroissaan pani asian kuin asian jämptisti paikalleen.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto