Hyppää pääsisältöön

Kankkulan kaivolla parodioi radioreportaaseja

Julkaistu . Päivitetty

Vuosina 1958–1970 radiossa esitetty Kankkulan kaivolla syntyi kahden ajanvietetoimittajan, Antero Alpolan ja Aune Ala-Tuuhosen, kynästä. Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä "moraalitonta elämää ihannoivalla tyylillä".

Kankkulan kaivolla -ohjelmia julkaistaan kokonaisina ja pysyvästi kuunneltaviksi Yle Areenaan vuoden 2017 joulukuusta lähtien.

Kankkulan kaivolla

Tippavaaran isäntä, yleismies Jantunen ja muu Kankkulan väki suorassa radiohaastattelussa - suosittu mutta raittiuspiirejä närkästyttänyt radiohupailu on vuosilta 1958-1970.

Asiasanat:
Lataa

Kankkulan kaivolla tapahtumat keskittyivät Kankkula-nimisen hämäläisen maalaispaikkakunnan kaivolle. Lähetykset parodioivat radion suoria lähetyksiä. Ohjelman jäyhänä juontajana toimi Speaker (ensimmäisissä näytteissä Hannes Häyrinen, sarjan aloitusjaksossa eli kolmessa viimeisessä näytteessä Aimo Hiltunen).

Ohjelman huumori syntyi jäyhän juontajan haastatteluista Kankkulan asukkaiden kanssa. Speaker parodioi Yleisradion virallista haastattelutyyliä. Kankkulan kaivolle kokoontuneet asukkaat taas loivat karrikatyyrejä mehevistä kansanihmisistä.

Parhaimmillaan ohjelmassa esiintyi parikymmentä eri hahmoa. mm. paikallinen keksijä yleismies Jantunen eli Kauko Kokkonen ja nuori vihainen mies (50v.) Holger Lehmänen eli Matti Aulos.

Kankkulan keskushenkilö oli kuitenkin 105-vuotias, pontikankeittoa harrastava Tippavaaran isäntä, jota esitti Oke Tuuri.. Speaker yrittää saada isäntää kertomaa vanhan kansan tapoja, mutta tarina siirtyy aina pontikan keittoon.

Vanhan isännän harrastus närkästyttikin raittiuspiirejä. Kansalaisjärjestöjen Raittiustoimikunnan Keskusliitto vaati Yleisradiota poistamaan ohjelmasta Tippavaaran isännän.

Yleisradion ohjelmaneuvosto ei kuitenkaan taipunut moralistien vetoomukseen, vaan antoi julkilausuman, jonka mukaan Tippavaaran isännän osuus Kankkulan kaivolla ohjelmissa on vain 4 prosenttia ja muun ohjelman osuus 96 prosenttia.

Valikoituja otteita Kankkulan kaivoista vuosien varrelta

Lue lisää:

Vanha pumppukaivo Asikkalassa.

Kankkulan kaivolla – miten ohjelma sai alkunsa

Vuosina 1958–1970 radiossa esitetty Kankkulan kaivolla syntyi kahden ajanvietetoimittajan Antero Alpolan ja Aune Ala-Tuuhosen kynästä. Suositun radiohupailun aihepiirien keskiössä oli maaltamuutto ja kaupungistuminen.

Lue lisää:

Antero Alpolan Viihdevuosien vilinässä -kirjan kansi.

Sotien jälkeinen radioviihde tunsi rajansa

Antero Alpolan aikaan radioviihdettä ei saanut sekoittaa musiikkiohjelmiin, nuorisosta ei piitattu "hölynpölyä" eikä kaikkia aiheita sopinut sorkkia. Kansaa kuitenkin viihdytettiin parhaan mukaan. Radion pitkäaikainen ajanvietetuottaja ja -päällikkö julkaisi muistelunsa 1940- ja 1950-lukujen "kultaisista vuosista" syksyllä 1988.

Lue lisää:

Viihdetoimittajat Spede Pasanen, Aune Haarla ja Antero Alpola pöydän ääressä. Pasanen hymyilee, Haarla nauraa, Alpolan ilme on vakava.

Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

Lue lisää:

Aune Haarlan radioparodioita

Aune Haarla oli 1950- ja 1960-lukujen radioviihteen keskushahmoja. ”Annuli halusi tehdä ohjelmia, joissa pyrittiin aina ylittämään kielletyn raja”, Antero Alpola on luonnehtinut aisapariaan.

Lisää ohjelmasta

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

    Kommentteja 1
  • Näyttelijä Liisa Paatso tietoiskussa

    Tietoisku: Matkailu

    Tietoisku onnistuneesta matkailusta

    Hyvää seuraa, paljon tehtävää ja nähtävää, viihtyisä hotelli, herkullista ruokaa, täysihoito halpaan hintaan. Voiko lomailu olla näin täydellistä?

    Kommentteja 4
  • Aapo Heikkilä opettamassa liitutaulun edessä

    Ortotopologia on laaja-alainen varjotiede

    Aapo Heikkilä luennoi täpötäysille saleille.

    Oman tieteenalansa ortotopologian kehittänyt "dosentti" Aapo Heikkilä luennoi täpötäysille saleille. Helsingin yliopistossa järjestetylle vierasluennollekaan eivät kaikki halukkaat mahdu.

    Kommentteja 5
  • Petteri-kurkea yritetään innostaa.

    Kurki, josta ei tullut lintua

    Petteri-kurjesta tuli Vänskän perheen kotieläin

    Koskettavan, elämäniloisen ja ajatuksia herättävän tositarinan päähenkilö on Petteri-kurki, josta villin muuttolinnun sijaan kehittyi kainuulaisen Vänskän perheen kotieläin ja perheenjäsen.

    Kommentteja 5

Aiheeseen liittyvää

2017

2011

  • Vaalikomiikkaa - viihdettä uurnilla

    Eduskuntavaalit ovat innoittaneet myös viihteen tekijöitä.

    Eduskuntavaalit ovat innoittaneet myös radion ja tv:n huumorintekijöitä. Elävän arkiston valikoima neljän vuosikymmenen uurnakomiikasta käy läpi kansanvallan keskeisen prosessin vaalipuheista äänestystuloksiin.

2007

  • Näyttelijät Oke Tuuri, Kauko Helovirta ja Elsa Turakainen roolihahmoissa radiostudiossa Kalle Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen -kuunnelman teossa 10.4.1967.

    Pekka Lipponen ja Kalle-Kustaa Korkki

    Otteita Calamarian kuningas -jatkokuunnelmasta vuodelta 1960

    Rantasalmelainen Pekka Lipponen ja hänen kaverinsa Kalle-Kustaa Korkki seikkailivat radiossa vuodesta 1945 lähtien. Kuunnelmien osat päättyivät radiossa aina legendaariseen lauseeseen: Jatkuu huomenna... Näytteeksi valitussa Calamarian kuningas -jatkokuunnelmassa vuodelta 1960 Pekka Lipponen sieppaa Calamarian saarilla olevan saaliin ylivoimaisella rohkeudellaan ja neuvokkuudellaan.

    Kommentteja 7

Relaterade artiklar

2017

  • Siskonpedin näyttelijät tonttuhatuissa

    Siskonpeti - bästa humorprogrammet i Finland

    Varför är detta så bra?

    Siskonpeti eller Syskonbädden är en finsk sketchserie som efter tre säsonger fått en hel del inbitna fans i Finland. Två av dem diskuterar varför det här är så oslagbart bra humor.

  • Personerna kring Morjens, 1999

    Mörjens – the Best of Morjens

    Mörjens är ett kollage av de bästa bitarna ur Morjens.

    Mörjens är ett kollage av de bästa bitarna ur humorserien "Morjens" samt bonussketcher från det nya århundradet. Gänget bakom Morjens bestod av av Stan Saanila, Mikael Crawford, Saliven Gustafsson, Wille Wilenius, Paul Olin och Micke Rundman. Gruppen skapade sketcherna tillsammans. Man älskade att skämta med finlandssvensk tv och politisk korrekthet.

  • Två karaktärer sitter i en trappa och diskuterar.

    Skam på österbottniska

    Om du inte vet vad Skam är så är det här inte för dig.

    Yle X3M tolkar serien Skam i en heimlaga version på österbottniska. Om du inte vet vad Skam är, så är det här inget för dig.

2016

  • Backlund (Kaj Korkea-Aho) och Murri (Ted Forsström) tar "kaffi tå" och en "brunbeta".

    Teaterrecension: ”Att fara till Österbotten är som att prupp”

    Pleppo TVÅ ger sig i kast med livssynen i Pedersöre.

    Du vet aldrig vad som kommer då du pruppar – och du vet inte heller vad som kommer när du återvänder till Österbotten, säger Kaj Korkea-Aho i en inledande monolog. Och så är det också med föreställningen ”Pleppo TVÅ – Vi mårar åpå!”

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

    Kommentteja 6

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

    Kommentteja 4

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

    Kommentteja 1

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

    Kommentteja 2

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

  • Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa

    Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat

    Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
    Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa