Hyppää pääsisältöön

Kankkulan kaivolla parodioi radioreportaaseja

Julkaistu . Päivitetty

Vuosina 1958–1970 radiossa esitetty Kankkulan kaivolla syntyi kahden ajanvietetoimittajan, Antero Alpolan ja Aune Ala-Tuuhosen, kynästä. Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä "moraalitonta elämää ihannoivalla tyylillä".

Kankkulan kaivolla -ohjelmia on julkaistu kokonaisina ja pysyvästi kuunneltaviksi Yle Areenaan.

Kankkulan kaivolla

Tippavaaran isäntä, yleismies Jantunen ja muu Kankkulan väki suorassa radiohaastattelussa - suosittu mutta raittiuspiirejä närkästyttänyt radiohupailu on vuosilta 1958-1970.

Asiasanat:
Lataa

Kankkulan kaivolla tapahtumat keskittyivät Kankkula-nimisen hämäläisen maalaispaikkakunnan kaivolle. Lähetykset parodioivat radion suoria lähetyksiä. Ohjelman jäyhänä juontajana toimi Speaker (ensimmäisissä näytteissä Hannes Häyrinen, sarjan aloitusjaksossa eli kolmessa viimeisessä näytteessä Aimo Hiltunen).

Ohjelman huumori syntyi jäyhän juontajan haastatteluista Kankkulan asukkaiden kanssa. Speaker parodioi Yleisradion virallista haastattelutyyliä. Kankkulan kaivolle kokoontuneet asukkaat taas loivat karrikatyyrejä mehevistä kansanihmisistä.

Parhaimmillaan ohjelmassa esiintyi parikymmentä eri hahmoa. mm. paikallinen keksijä yleismies Jantunen eli Kauko Kokkonen ja nuori vihainen mies (50v.) Holger Lehmänen eli Matti Aulos.

Kankkulan keskushenkilö oli kuitenkin 105-vuotias, pontikankeittoa harrastava Tippavaaran isäntä, jota esitti Oke Tuuri.. Speaker yrittää saada isäntää kertomaa vanhan kansan tapoja, mutta tarina siirtyy aina pontikan keittoon.

Vanhan isännän harrastus närkästyttikin raittiuspiirejä. Kansalaisjärjestöjen Raittiustoimikunnan Keskusliitto vaati Yleisradiota poistamaan ohjelmasta Tippavaaran isännän.

Yleisradion ohjelmaneuvosto ei kuitenkaan taipunut moralistien vetoomukseen, vaan antoi julkilausuman, jonka mukaan Tippavaaran isännän osuus Kankkulan kaivolla ohjelmissa on vain 4 prosenttia ja muun ohjelman osuus 96 prosenttia.

Valikoituja otteita Kankkulan kaivoista vuosien varrelta

Lue lisää:

Vanha pumppukaivo Asikkalassa.

Kankkulan kaivolla – miten ohjelma sai alkunsa

Vuosina 1958–1970 radiossa esitetty Kankkulan kaivolla syntyi kahden ajanvietetoimittajan Antero Alpolan ja Aune Ala-Tuuhosen kynästä. Suositun radiohupailun aihepiirien keskiössä oli maaltamuutto ja kaupungistuminen.

Lue lisää:

Antero Alpolan Viihdevuosien vilinässä -kirjan kansi.

Sotien jälkeinen radioviihde tunsi rajansa

Antero Alpolan aikaan radioviihdettä ei saanut sekoittaa musiikkiohjelmiin, nuorisosta ei piitattu "hölynpölyä" eikä kaikkia aiheita sopinut sorkkia. Kansaa kuitenkin viihdytettiin parhaan mukaan. Radion pitkäaikainen ajanvietetuottaja ja -päällikkö julkaisi muistelunsa 1940- ja 1950-lukujen "kultaisista vuosista" syksyllä 1988.

Lue lisää:

Viihdetoimittajat Spede Pasanen, Aune Haarla ja Antero Alpola pöydän ääressä. Pasanen hymyilee, Haarla nauraa, Alpolan ilme on vakava.

Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

Lue lisää:

Radioviihdyttäjä Aune Haarla.

Aune Haarlan radioparodioita

Aune Haarla oli 1950- ja 1960-lukujen radioviihteen keskushahmoja. ”Annuli halusi tehdä ohjelmia, joissa pyrittiin aina ylittämään kielletyn raja”, Antero Alpola on luonnehtinut aisapariaan.

Lisää ohjelmasta

Kommentit

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

    Kommentteja 1

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

    Kommentteja 1
  • Museoviraston kuva käsiteltynä. Minna Canth tummassa puvussa, hieman hymyilevänä. Vieressä teksti "Minna Canth 1844-1897" ja taustalla auki olevia kirjoja.

    Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

    Kommentteja 1
  • Konginkankaan onnettomuuspaikalta kuvaa bussista Yle Uutisissa

    Konginkankaan liikenneonnettomuus on Suomen historian tuhoisin

    Turmassa kuoli yhteensä 23 henkilöä.

    Maaliskuun 19. päivänä vuonna 2004 Helsingistä Rukalle matkalla ollut tilausbussi törmäsi vastaantulevan rekan perävaunuun kahdelta yöllä Konginkankaalla Äänekoskella. Törmäyksessä kuoli 23 henkilöä ja heistä suurin osa oli nuoria. Onnettomuuteen vaikuttivat useat seikat. Jenni Piispanen oli yksi matkustajista, jotka selvisivät turmasta.

    Kommentteja 6

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Kommentteja 1
  • Toimittaja Jorma Elovaara puhelimen kuuloke poskellaan, upotuksena mainos Vesimiehen aika -kaseteista (kollaasi).

    Vesimiehen aika johdatti astraalimatkailuun

    Jorma Elovaara teki Ylelle okkulttista hippiohjelmaa.

    Hippisukupolven guru kampanjoi vapaan radiotoiminnan puolesta ja toimitti valtakunnanverkossa okkultismiin ja parapsykologisiin ilmiöihin erikoistunutta ohjelmaa.

Aiheeseen liittyvää

2017

2016

2007

  • Näyttelijät Oke Tuuri, Kauko Helovirta ja Elsa Turakainen roolihahmoissa radiostudiossa Kalle Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen -kuunnelman teossa 10.4.1967.

    Pekka Lipponen ja Kalle-Kustaa Korkki

    Otteita Calamarian kuningas -jatkokuunnelmasta vuodelta 1960

    Rantasalmelainen Pekka Lipponen ja hänen kaverinsa Kalle-Kustaa Korkki seikkailivat radiossa vuodesta 1945 lähtien. Kuunnelmien osat päättyivät radiossa aina legendaariseen lauseeseen: Jatkuu huomenna... Näytteeksi valitussa Calamarian kuningas -jatkokuunnelmassa vuodelta 1960 Pekka Lipponen sieppaa Calamarian saarilla olevan saaliin ylivoimaisella rohkeudellaan ja neuvokkuudellaan.

    Kommentteja 7

Relaterade artiklar

2018

2017

  • Personerna kring Morjens, 1999

    Mörjens – the Best of Morjens

    Mörjens är ett kollage av de bästa bitarna ur Morjens.

    Mörjens är ett kollage av de bästa bitarna ur humorserien "Morjens" samt bonussketcher från det nya århundradet. Gänget bakom Morjens bestod av av Stan Saanila, Mikael Crawford, Saliven Gustafsson, Wille Wilenius, Paul Olin och Micke Rundman. Gruppen skapade sketcherna tillsammans. Man älskade att skämta med finlandssvensk tv och politisk korrekthet.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

    Kommentteja 1

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

    Kommentteja 1

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

    Kommentteja 1

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

Elävä arkisto