Hyppää pääsisältöön

Kankkulan kaivolla parodioi radioreportaaseja

Vuosina 1958–1970 radiossa esitetty Kankkulan kaivolla syntyi kahden ajanvietetoimittajan, Antero Alpolan ja Aune Ala-Tuuhosen, kynästä. Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä "moraalitonta elämää ihannoivalla tyylillä".

Kankkulan kaivolla -ohjelmia on julkaistu kokonaisina ja pysyvästi kuunneltaviksi Yle Areenaan.

Kankkulan kaivolla

Tippavaaran isäntä, yleismies Jantunen ja muu Kankkulan väki suorassa radiohaastattelussa - suosittu mutta raittiuspiirejä närkästyttänyt radiohupailu on vuosilta 1958-1970.

Kankkulan kaivolla tapahtumat keskittyivät Kankkula-nimisen hämäläisen maalaispaikkakunnan kaivolle. Lähetykset parodioivat radion suoria lähetyksiä. Ohjelman jäyhänä juontajana toimi Speaker (ensimmäisissä näytteissä Hannes Häyrinen, sarjan aloitusjaksossa eli kolmessa viimeisessä näytteessä Aimo Hiltunen).

Ohjelman huumori syntyi jäyhän juontajan haastatteluista Kankkulan asukkaiden kanssa. Speaker parodioi Yleisradion virallista haastattelutyyliä. Kankkulan kaivolle kokoontuneet asukkaat taas loivat karrikatyyrejä mehevistä kansanihmisistä.

Parhaimmillaan ohjelmassa esiintyi parikymmentä eri hahmoa. mm. paikallinen keksijä yleismies Jantunen eli Kauko Kokkonen ja nuori vihainen mies (50v.) Holger Lehmänen eli Matti Aulos.

Kankkulan keskushenkilö oli kuitenkin 105-vuotias, pontikankeittoa harrastava Tippavaaran isäntä, jota esitti Oke Tuuri.. Speaker yrittää saada isäntää kertomaa vanhan kansan tapoja, mutta tarina siirtyy aina pontikan keittoon.

Vanhan isännän harrastus närkästyttikin raittiuspiirejä. Kansalaisjärjestöjen Raittiustoimikunnan Keskusliitto vaati Yleisradiota poistamaan ohjelmasta Tippavaaran isännän.

Yleisradion ohjelmaneuvosto ei kuitenkaan taipunut moralistien vetoomukseen, vaan antoi julkilausuman, jonka mukaan Tippavaaran isännän osuus Kankkulan kaivolla ohjelmissa on vain 4 prosenttia ja muun ohjelman osuus 96 prosenttia.

Valikoituja otteita Kankkulan kaivoista vuosien varrelta

Lue lisää:

Vanha pumppukaivo Asikkalassa.

Kankkulan kaivolla – miten ohjelma sai alkunsa

Vuosina 1958–1970 radiossa esitetty Kankkulan kaivolla syntyi kahden ajanvietetoimittajan Antero Alpolan ja Aune Ala-Tuuhosen kynästä. Suositun radiohupailun aihepiirien keskiössä oli maaltamuutto ja kaupungistuminen.

Lue lisää:

Antero Alpolan Viihdevuosien vilinässä -kirjan kansi.

Sotien jälkeinen radioviihde tunsi rajansa

Antero Alpolan aikaan radioviihdettä ei saanut sekoittaa musiikkiohjelmiin, nuorisosta ei piitattu "hölynpölyä" eikä kaikkia aiheita sopinut sorkkia. Kansaa kuitenkin viihdytettiin parhaan mukaan. Radion pitkäaikainen ajanvietetuottaja ja -päällikkö julkaisi muistelunsa 1940- ja 1950-lukujen "kultaisista vuosista" syksyllä 1988.

Lue lisää:

Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

Lue lisää:

Radioviihdyttäjä Aune Haarla.

Aune Haarlan radioparodioita

Aune Haarla oli 1950- ja 1960-lukujen radioviihteen keskushahmoja. ”Annuli halusi tehdä ohjelmia, joissa pyrittiin aina ylittämään kielletyn raja”, Antero Alpola on luonnehtinut aisapariaan.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto