Hyppää pääsisältöön

Karvakuonojen automatkalla reissataan länsirannikon merellisissä maisemissa ja kuullaan jännittäviä tarinoita

Karvakuonot Riku, Eno-Elmeri ja Ransu Tassu-auton nokalla istuskelemassa.
Karvakuonot Riku, Eno-Elmeri ja Ransu sekä Tassu-auto valmiina seikkailuihin. Karvakuonot Riku, Eno-Elmeri ja Ransu Tassu-auton nokalla istuskelemassa. Kuva: Pertti Nättilä / Yle Karvakuonot,Riku Karvakuono,Eno-Elmeri,Ransu,1982,Tassu,kuorma-autot,Karvakuonot automatkalla,Chevrolet

Karvakuonot ovat tottuneet reissaamaan vaikka minkälaisilla kulkupeleillä. Kesällä 1981 matkakuume vie kiertämään Suomen länsirannikkoa Tassu-kuorma-autolla. Kuudessa osassa tie vie mm. Uuteenkaupunkiin, Kustaviin, Raumalle, Lyökin saarelle ja Olkiluotoon.

Matka saaristoon alkaa lossilla, jossa Karvakuonot tuumivat siltojen pilaavan maiseman. Lossikyydin jälkeen reissu jatkuu autoillen Kuninkaantietä. Reitin varrella Karvakuonot pohtivat usein ympäristön tilaa ja elinkeinojen muutosta.

Eno-Elmerillä on automatkan kohteista paljon tarinoita ja perimätietoa. Uudessakaupungissa Eno esittelee tarinoidensa siivittämänä Ransulle ja Rikulle Myllymäen idyllin. Kustavissa Jeremiaan luolilla Eno-Elmeri kertoo, että Suomen järvet ovat vahvojen jättiläisten aikaansaannoksia. Tarina saa Rikun mielikuvituksen laukkaamaan, ja luolan seiniä näyttää kannattelevan ihka oikea jättiläinen. Jeremiaan luolien jännittävät väristykset selkäpiissä Karvakuonot jatkavat matkaansa Raumalle, jossa tutustutaan vanhaan ja uudempaankin kaupunkiin sekä Rauman murteeseen.

Lyökissä vanhalla luotsimajalla huudellaan merta ja maata näkyviin. Eno-Elmeri on seilannut maailman merillä, joten hänelle luotsin tehtävät ovat tuttuja. Luotsin työ laivaliikenteen ohjaajana on elintärkeä, ja kansainvälisessä laivaliikenteessä luotsille on tarpeen on monipuolinen kielitaito. Karvakuonot pohtivat, että kenen tahansa olisi hyvä osata useata kieltä.

Jossain päin Vakka-Suomea kurvataan erään kalastajan pihaan. Vanhalla merikarhulla Eno-Elmerillä on jälleen jännittäviä tarinoita ja alati nälkäistä Rikua miellyttää kalaisa ruoka.

Sarjan viimeissä jaksossa autoillaan Olkiluotoon. Saunassa hikoilaan reissun pölyt pois ja Eno-Elmeri kertoo lisää myllyistä – tällä kertaa atomimyllyistä. Matkalla on ollut hauskaa ja mukavaa, mutta koti ja ikäväkin on jo Karvakuonoilla mielessä.

Karvakuonot automatkalla sarja nähtiin Pikku Kakkosessa ensi kerran huhtikuussa 1982. Leppoisaan tahtiin länsirannikon tunnelmia esittelevää sarjaa on uusittu useasti 1980-luvulla sekä vuosina 1990 ja 2002.

Karvakuonot automatkalla -sarjan tekijät

Pertti Nättilä (Ransu), Kalevi Honkanen (Riku) ja Pekka Salo (Eno Elmeri)

Käsikirjoittaja: Arto Seppälä
Nuket: Eeva-Liisa Holma-Kinnunen
Järjestäjä: Jukka Kestilä
Äänisuunnittelija: Kari Kangassalo
Kuvaussihteeri: Kristiina Karhu
Kuvaussuunnittelija: Markku Paavola
Ohjaaja: Olli Löytönen
Tuottaja: Pertti Nättilä
Musiikin suunnittelu: Risto Hiltunen
Tassu-auton omistaja: Olavi Hiltunen

.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.