Hyppää pääsisältöön

Marsalkka Mannerheimin hautajaiset

Julkaistu 28.03.2007 - 12:00. Päivitetty 05.06.2017 - 11:51

Suomeen kiiri vuoden 1951 alussa suruviesti Sveitsistä. Suomen marsalkka Gustaf Mannerheim oli kuollut 28.1.1951.

Mannerheim asui viimeisinä vuosinaan pitkälti Lausannessa Sveitsissä. Hänellä oli tarkoitus ryhtyä eläkevuosinaan vielä maanviljelijäksi, mutta sairaus esti tämän haaveen.

Marsalkka kirjotti muistelmansa avustajan tuella Genevejärven rannalla sijaitsevassa yksityissairaalassa.

Mannerheim tuotiin Malmin lentokentälle helmikuun toisena päivänä. Marsalkan arkku vietiin Suurkirkkoon, jossa kansalaiset saivat käydä osoittamassa kunnoitustaan.

Näyttävät sotilaalliset hautajaiset järjestettiin helmikuun neljäntenä. Surusaattue oli kilometrien mittainen, ja hautajaisia seurasi arviolta satatuhatta ihmistä.

Mannerheim haudattiin Hietaniemen sankarihautausmaahan, missä lasketaan seppeleet valtiovierailuiden yhteydessä. Mannerheimin haudalla järjestetään tilaisuuksia myös itsenäisyyspäivänä ja jouluna.

C. G. E. Mannerheim - Suomen marsalkka

Elokuvateatterien veronalennuselokuvat

Kommentit

”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.
Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.
Pirkko Saision Elämänmeno on romaani haaveiden ja todellisuuden yhteentörmäyksestä

Pirkko Saision Elämänmeno kuvasi elämää Kalliossa.

Kirjailija Pirkko Saision esikoisteos Elämänmeno (1975) kuvaa työläisperheen elämää heti sodan jälkeen aina 1970-luvulle asti. Romaanin tapahtumat sijoittuvat paitsi helsinkiläiseen kaupunginosaan Kallioon myös tehdassaleihin ja kerrostalojen asfalttipihoille
Lappajärven laiton kansanpato oli kapina byrokratiaa vastaan järven puolesta 1979

Lappajärvellä yritettiin estää järven pinnan lasku.

Lappajärvellä asukkaat perustivat kansanliikkeen puolustaakseen järveään vesivoimayhtiöitä vastaan.

Kommentteja 3

Luuraileeko Yle-väki baareissa?

Miten Yleisradion väki kestää jatkuvaa juhlimista?

Toimitusharjoittelija Antti Holmalla on visainen kysymys selvitettävänään. Miten Yleisradion väki kestää jatkuvaa juhlimista?
Tuusulantietä ryskyttäviä sora-autoja haukuttiin Hyrylän hävittäjiksi

Hyrylän hävittäjät

Pääkaupunkiseudun kiivaaseen rakentamiseen tarvittiin 1960-luvulla tonneittain hiekkaa ja soraa. Tuusulantietä jytyyttävien sora-autojen moitittiin terrorisoivan liikennettä törkeällä ajolla ja ohittelulla. Toimittajat Hannu Karpo ja Timo Putkonen ruotivat kriittisellä otteella Hyrylän hävittäjiksi haukuttujen sora-autojen kuljettajien ja urakoitsijoiden edesottamuksia.

Kommentteja 1
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Suomen uutisissa

Historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus keväällä 1986.

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia. Ydinvoimalan reaktorin ydin suli ja radioaktiivisia saasteita levisi laajalti Eurooppaan. Radioaktiiviset säteilyarvot kohosivat myös Suomessa, mutta säteilyn syytä ei aluksi tiedetty. Tšernobylin katastrofi oli historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus ja näin siitä uutisoitiin Suomessa.

Kommentteja 11
Radiodraaman arkistoista kesäkuussa: Muumipapan urotyöt

Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa. Omatuotantoista radiodraamaa on tallessa Yleisradion arkistossa tuhansia tunteja ja ne tarjoavat kuulijalleen elämyksiä, jännitystä, seikkailua, liikutusta ja iloa. Tuomme nyt Areenaan radiodraaman parhaimmistoa: palkittuja kuunnelmia, yleisön toiveita sekä kiinnostavia arkistolöytöjä.

Kommentteja 80

2011

Harri Holkerin hautajaiset

Holkeri siunattiin Helsingin tuomiokirkossa elokuussa 2011

Valtioneuvos Harri Holkeri kuoli 7. elokuuta 2011 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin 27. elokuuta Helsingin tuomiokirkossa.

Kommentteja 1

2007

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin hautajaiset

Ehrnrooth haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth kuoli helmikuun 26. päivänä 2004. Kenraalin hautajaiset järjestettiin reilun kahden viikon päästä kuolemasta.

Kommentteja 3

2006

Ståhlbergin hautajaiset

K. J. Ståhlbergin valtiolliset hautajaiset.

Vanhuutensa päivinä K. J. Ståhlberg (1865-1952) oli arvostettu “vanhempi valtiomies”, jonka neuvoja hänen seuraajansa kuuntelivat. Erityisen läheisen suhteet Ståhlbergillä oli J. K. Paasikiveen, joka turvautui edeltäjänsä asiantuntemukseen mm. YYA-sopimusta laadittaessa.

Kommentteja 3
Kekkosen kuolinuutinen ja hautajaiset

Presidentti Urho Kekkosen hautajaiset

Presidentti Urho Kekkonen kuoli elokuun viimeisenä päivänä 1986. Hän nukkui pois kotonaan Tamminiemessä. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin viikkoa myöhemmin.

Kommentteja 23

2019

Henrik Meinander: Röstfiske att lova statsbegravning åt Matti Nykänen - "Inrätta en helt ny sed i stället"

Statsbegravning endast för de som tjänat staten.

Löftet om att arrangera en statsbegravning åt den nyligen bortgångne backhopparstjärnan Matti Nykänen luktar röstfiske, säger historikern Henrik Meinander. Enligt honom vore det mer lämpligt att inrätta en helt ny sed för att hedra folkkära idrottsmän.

Kommentteja 5

2018

Johanna Boholm Saarinen har varit med om flera sammanträffanden: "Det är ledtrådar och tecken på att allt är som det skall vara"

Johanna Boholm-Saarinen är van vid sammanträffanden.

Johanna Boholm-Saarinen har varit med om många sammanträffanden och brukar tolka dem som ledtrådar och tecken på att allt är som det skall vara.
Enkät: Kekkonen, Niinistö och Koivisto är finländarnas favoritpresidenter

Nästan hälften placerar Kekkonen i topp tre.

Nästan hälften av de som svarade placerar Kekkonen bland de tre mest uppskattade presidenterna, visar en undersökning gjord av Stiftelsen för kommunal utveckling. Bland unga finländare är Halonen och Ahtisaari favoriter.

Kommentteja 12

2017

Halvklart väder och regnskurar på Mauno Koivistos begravningsdag

Temperaturen är 10-15 grader.

President Mauno Koivistos begravningsdag börjar enligt prognosen i halvklart väder i Helsingfors. Temperaturen kan stiga till upp till 15 grader.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Onko Rauta-aika tuttu? Testaa, tunnistatko Kalevalasta kertovan suursarjan hahmot!

Rauta-aika on katsottavissa Areenassa toistaiseksi.

Suursarja Rauta-aika on kansalliseepoksemme Kalevalan aineksia käyttävä itsenäinen teos. Testaa, tunnetko vuonna 1982 ensiesitetyn sarjan hahmoja!

Kommentteja 3
Sota teki Einar Englundista säveltäjän – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 17. kesäkuuta.

Kesäkuun 17. päivänä syntyneen säveltäjä Einar Engundin (1916–1999) omaelämäkerta Sibeliuksen varjossa voisi olla toiselta nimeltään Sodan varjossa. Katkeran sävyn saaneessa kirjassaan Englund kertoo muiden muistojen ohessa sotilasvuosista, jotka jättivät jälkensä sekä elämään että sävellyksiin.
Kuka kirjoittaa elämäntarinasi?

Elämäntarinamme on sosiaalinen luomus.

Mitkä ovat elämäsi avainkohtaukset, jotka määrittelevät sinua? Ketkä ovat eniten vaikuttaneet elämääsi positiivisesti entä negatiivisesti? Muun muassa näiden kysymysten kautta voi hahmottaa elämäntarinaansa. Mutta mikä on merkityksellistä ja millainen on hyvä tarina? Sen opimme toisiltamme ja yhteisistä tarinoista.

Kommentteja 4
”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.
Kansainvälisen uran luonut pianisti Olli Mustonen on ahkera ja palkittu levyttäjä – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Onnittelemme syntymäpäivänä 7. kesäkuuta!

Kesäkuun 7. päivänä syntynyt Olli Mustonen (s. 1967) on paitsi pianisti, myös säveltäjä ja kapellimestari. Hän kiertää ympäri maailmaa konsertoiden ja hänen laaja levytyskataloginsa sisältää useita palkittuja kokonaisuuksia. Mustosen lepopaikka, koti, sijaitsee maalaismaisemissa Hausjärvellä Erkylän kartanon mailla.
Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia.
Pirkko Saision Elämänmeno on romaani haaveiden ja todellisuuden yhteentörmäyksestä

Pirkko Saision Elämänmeno kuvasi elämää Kalliossa.

Kirjailija Pirkko Saision esikoisteos Elämänmeno (1975) kuvaa työläisperheen elämää heti sodan jälkeen aina 1970-luvulle asti. Romaanin tapahtumat sijoittuvat paitsi helsinkiläiseen kaupunginosaan Kallioon myös tehdassaleihin ja kerrostalojen asfalttipihoille
Lappajärven laiton kansanpato oli kapina byrokratiaa vastaan järven puolesta 1979

Lappajärvellä yritettiin estää järven pinnan lasku.

Lappajärvellä asukkaat perustivat kansanliikkeen puolustaakseen järveään vesivoimayhtiöitä vastaan.

Kommentteja 3
Leijonakuningas Jukka Jalonen

Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.
Säveltäjä Helvi Leiviskä sävelsi ilman muusaa – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 25. toukokuuta.

Säveltäjä Helvi Leiviskä (1902-1982) oli suomalaisten naissäveltäjien uranuurtaja. Papintyttären tie säveltäjäksi ei ollut suora eikä helppo ja sisälsi vaikeita valintoja. Helvi Leiviskä piti kiinni kutsumuksestaan ja sävelsi vaikka öisin ja kofeiinitablettien voimalla.
Kapellimestari Nils-Eric Fougstedtin sohvakalusto maksettiin Munkkiniemen kreivin rahoilla – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 24. toukokuuta.

Toukokuun 24. päivänä syntynyt Nils-Eric Fougstedt (1910–1961) sävelsi kuuluisan Romanssinsa keskellä sodan vuosia. Elokuvamusiikki oli vain pieni osa monipuolisen musiikkimiehen elämäntyötä. Terveysongelmista kärsinyt Fougstedt kuoli vain 50-vuotiaana kesken komean uran.

Kommentteja 2
Viulutaiteilija Heimo Haitto erotettiin pienenä perheestään – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 22. toukokuuta.

Heimo Haiton isä teki sopimuksen Boris Sirpon kanssa: 9-vuotias poika jäisi Viipurin musiikkiopiston johtajan kasvatettavaksi eikä saisi tavata vanhempiaan ennen kuin täyttäisi 18 vuotta. Heimosta tuli kuuluisa viuluvirtuoosi, joka 14-vuotiaana pakeni talvisotaa Amerikkaan ja ajautui lopullisesti eroon perheestään.

Kommentteja 2
"Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

Kommentteja 5
Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.