Hyppää pääsisältöön

Marsalkka Mannerheimin hautajaiset

Julkaistu . Päivitetty

Suomeen kiiri vuoden 1951 alussa suruviesti Sveitsistä. Suomen marsalkka Gustaf Mannerheim oli kuollut 28.1.1951.

Mannerheim asui viimeisinä vuosinaan pitkälti Lausannessa Sveitsissä. Hänellä oli tarkoitus ryhtyä eläkevuosinaan vielä maanviljelijäksi, mutta sairaus esti tämän haaveen.

Marsalkka kirjotti muistelmansa avustajan tuella Genevejärven rannalla sijaitsevassa yksityissairaalassa.

Mannerheim tuotiin Malmin lentokentälle helmikuun toisena päivänä. Marsalkan arkku vietiin Suurkirkkoon, jossa kansalaiset saivat käydä osoittamassa kunnoitustaan.

Näyttävät sotilaalliset hautajaiset järjestettiin helmikuun neljäntenä. Surusaattue oli kilometrien mittainen, ja hautajaisia seurasi arviolta satatuhatta ihmistä.

Mannerheim haudattiin Hietaniemen sankarihautausmaahan, missä lasketaan seppeleet valtiovierailuiden yhteydessä. Mannerheimin haudalla järjestetään tilaisuuksia myös itsenäisyyspäivänä ja jouluna.

Lue lisää:

Kari Toivonen lukee uutisen Kekkosen kuolemasta (1986).

Kekkosen kuolinuutinen ja hautajaiset

Presidentti Urho Kekkonen kuoli elokuun viimeisenä päivänä 1986. Hän nukkui pois kotonaan Tamminiemessä. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin viikkoa myöhemmin.

Lue lisää:

Kyösti Kallion hautajaiset.

Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti

Sotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema adjutantin käsivarsille Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940.

Lue lisää:

Autosaattue K.J. Ståhlbergin hautajaisissa

Ståhlbergin hautajaiset

Vanhuutensa päivinä K. J. Ståhlberg (1865-1952) oli arvostettu “vanhempi valtiomies”, jonka neuvoja hänen seuraajansa kuuntelivat. Erityisen läheisen suhteet Ståhlbergillä oli J. K. Paasikiveen, joka turvautui edeltäjänsä asiantuntemukseen mm. YYA-sopimusta laadittaessa.

Lue lisää:

Risto Rytin hautajaiset (1956).

Risto Rytin hautajaiset

Tasavallan viidennen presidentin Risto Rytin (1889–1956) hautajaisista muodostui harras kansallinen surujuhla. Sen myötä suomalaiset saivat tilaisuuden osoittaa kunnioitustaan monen mielestä aiheetta sotasyyllisyystuomion kärsineelle Rytille.

Lue lisää:

Presidentti Paasikiven hautajaiset (1956).

Juho Kusti Paasikiven hautajaiset

Joulukuun 14:ntenä vuonna 1956 kuolleen tasavallan seitsemännen presidentin Juho Kusti Paasikiven hautajaiset pidettiin joulunaatonaattona pakkassäässä. Pidetty presidentti oli luovuttanut tehtävänsä eteenpäin Urho Kaleva Kekkoselle vain yhdeksän kuukautta ennen kuolemaansa.

Lue lisää:

Leo Mechelinin hautajaiset

Leo Mechelinin hautajaiset

Alkuvuodesta 1914 Suomessa vietettiin surujuhlaa, kun senaattori Leo Mechelin haudattiin Helsingissä monin kunnianosoituksin.

Lue lisää:

Jean Sibeliuksen arkku kannetaan ulos Helsingin tuomiokirkosta (1957).

Jean Sibeliuksen hautajaiset

Kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli kotonaan Ainolassa 20. syyskuuta 1957. Hän oli kuollessaan 91-vuotias.

Lue lisää:

Saattue Väinö Tannerin hautajaisissa

Väinö Tannerin hautajaiset

Tohtori Väinö Tanner kuoli 85-vuotiaana huhtikuun 19. päivänä vuonna 1966. Lyhytfilmissä näemme otteita Helsingin Vanhassa kirkossa pidetystä siunaustilaisuudesta ja Tannerin viimeisestä matkasta kohti Hietaniemen hautausmaata koleana ja pilvisenä huhtikuun päivänä.

Lue lisää:

Marjukka Havumäki kertoo uutisen Kalevi Sorsan kuolemasta (2004).

Kalevi Sorsan kuolinuutinen ja hautajaiset

Kalevi Sorsa menehtyi tammikuun 16. päivänä 2004 sairastettuaan pitkään syöpää.

Lue lisää:

Kukkia arkun päällä valtioneuvos Harri Holkerin siunaustilaisuudessa 2011

Harri Holkerin hautajaiset

Valtioneuvos Harri Holkeri kuoli 7. elokuuta 2011 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin 27. elokuuta Helsingin tuomiokirkossa.

Lue lisää:

Adolf Ehrnroothin arkku Helsingin tuomiokirkossa (2004).

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin hautajaiset

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth kuoli helmikuun 26. päivänä 2004. Kenraalin hautajaiset järjestettiin reilun kahden viikon päästä kuolemasta.

Kommentit

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

    Kommentteja 3

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Nainen ja mies katsovat toisiaan hämärässä

    Ihmisiä kaamoksen keskellä

    Elämää valon ja pimeän rajalla.

    "Tämä on maa kaukana pohjoisessa valon ja pimeän rajalla. Tämä on maa, jota ei alunperin ole ihmisen asumaksi tarkoitettu, maa jolle entisaikojen matkakirjailijat mielellään antoivat nimen hysteria."

  • Kylli-täti maalaa Lucia-neitoa.

    Kylli-täti piirtää Lucian

    Vuonna 1981 Kylli-täti piirsi joulukalenterissa Lucia-neidon

    Kylli-täti kertoi perinteisesti televisiossa jouluisin joulusadun. Vuonna 1981 Kylli-täti piirsi joulukalenterissa Lucia-neidon tarinaa.

    Kommentteja 3
  • Pentti Linkola

    Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

    Kommentteja 10

Aiheeseen liittyvää

2011

  • Kukkia arkun päällä valtioneuvos Harri Holkerin siunaustilaisuudessa 2011

    Harri Holkerin hautajaiset

    Holkeri siunattiin Helsingin tuomiokirkossa elokuussa 2011

    Valtioneuvos Harri Holkeri kuoli 7. elokuuta 2011 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin 27. elokuuta Helsingin tuomiokirkossa.

    Kommentteja 1

2007

2006

  • Kari Toivonen lukee uutisen Kekkosen kuolemasta (1986).

    Kekkosen kuolinuutinen ja hautajaiset

    Presidentti Urho Kekkosen hautajaiset

    Presidentti Urho Kekkonen kuoli elokuun viimeisenä päivänä 1986. Hän nukkui pois kotonaan Tamminiemessä. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin viikkoa myöhemmin.

    Kommentteja 23
  • Autosaattue K.J. Ståhlbergin hautajaisissa

    Ståhlbergin hautajaiset

    K. J. Ståhlbergin valtiolliset hautajaiset.

    Vanhuutensa päivinä K. J. Ståhlberg (1865-1952) oli arvostettu “vanhempi valtiomies”, jonka neuvoja hänen seuraajansa kuuntelivat. Erityisen läheisen suhteet Ståhlbergillä oli J. K. Paasikiveen, joka turvautui edeltäjänsä asiantuntemukseen mm. YYA-sopimusta laadittaessa.

    Kommentteja 3

Relaterade artiklar

2018

2011

  • Mannerheims begravning, 1951

    Marskalk Mannerheims begravning

    Från Lausanne, Schweiz kom ett sorgebud i januari 1951.

    Från Lausanne, Schweiz kom ett sorgebud i januari 1951. Finlands marskalk Carl Gustaf Mannerheim hade avlidit den 28 januari 1951.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

    Kommentteja 3

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

    Kommentteja 4

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

    Kommentteja 10

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

    Kommentteja 5

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.

Elävä arkisto