Hyppää pääsisältöön

Reino Helismaa: Laiska-Lassi

Reino "Repe" Helismaa ehti tehdä toistasataa hupailua 1940-luvun puolesta lähtien aina kuolemaan vuoteen 1965 asti. Helismaa yhdisti tanssilavaviihteen ja radioajanvietteen.

Ajanvieteohjelmien esimies Antero Alpola luonnehti Helismaan radio-ohjelmia tarunomaisiksi, seikkaluntäyteisiksi, juoneltaan ja tyypeiltään koikeroisiksi "opereteiksi". Tällainen oli myös 12-osainen Laiska-Lassi sarja.

Laiska-Lassi sijoittuu Villiin Länteen. Siinä laulujen lomassa seikkailevat mm. Surma-Slim eli Auvo Nuotio ja Verinen Willian eli Teijo Joutsela.

Viihde herätti julkista närää. Myös Helismaa sai arvostelua osakseen, samoin kuin Kankkulan kaivolla. Helismaata syytettiin rikoksia suosivista hupailuista. Tämän syytteen Helismaa myönsikin tyynesti.

Sanoittaja, kuplettilaulajana ja näyttelijänä tunnetuksi tullut Helismaa syntyi Helsingissä 12. heinäkuuta 1913 ja kuoli 21. tammikuuta 1965. Helismaan noin viidestätuhannesta sanoituksesta 1500 on levytetty.

Tämän takia Helismaan nimi liitetäänkin ennen kaikkea suomalaiseen kuplettiperinteeseen. Tunnettuja sanoituksia ovat mm. Päiväsäde ja Menninkäinen, Reissumies ja kissa sekä Rakovalkealla.

Teksti: Seija Aunila

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto