Hyppää pääsisältöön

Paavo Väyrynen – kansanedustajasta presidenttiehdokkaaksi

Keskustapuolue valitsi Paavo Väyrysen presidenttiehdokkaakseen vuoden 1988 vaaleihin kesällä 1986. Vaalien alla ehdokkaiden taustoja ruodittiin Minusta presidentti -sarjassa.

Ohjelmassa esitetyssä henkilökuvassa Väyrysen viitataan oppineen juonittelun taitoja pääministeri Ahti Karjalaisen poliittisena sihteerinä.

Nousukausi alkaa presidentti Urho Kekkosen toimesta, kun tämä taivuttelee hätätilahallitusta koonneen Martti Miettusen ottamaan nuoren Väyrysen opetusministeriksi. Myös ulkoministerinä Väyrysen katsotaan käyvän Kekkosen koulua.

Kun presidentiksi nousee Mauno Koivisto, ei Väyrynen halua jäädä politiikan vilttiketjuun, vaan valtaa jälleen ulkoministerin salkun.

Vielä vuonna 1980 Väyrynen väittää, ettei ole Tamminiemen isännyyttä ajatellutkaan. Muutama vuosi myöhemmin Väyrynen "ei erityisemmin halua presidentiksi". Vuonna 1986 puolueensa presidenttiehdokkaaksi asetettu Väyrynen sanoo jo reilusti pyrkivänsä presidentiksi.

Vaalikampanjassaan vuonna 1993 Paavo Väyrynen väittää Suomen elävän kansallisen itsepetoksen vallassa, jonka pelastajaksi löytyisi vain yksi henkilö: Väyrynen itse. Kuka kumppaniksi Suomi-neidolle -ohjelman toimittajana on Risto Arkimies

Presidenttiehdokas nähdään myös Yhdenillan pysäkki -ohjelmassa Pekka Mannisen vieraana. Ohjelmassa keskustellaan mm. 1970- ja 1980-lukujen kivikovasta valtapelistä, Väyrysen Vladimirov-suhteista, hänen ristiriitaisesta julkisuuskuvastaan sekä tiiviistä suhteestaan Urho Kekkoseen.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto