Keskustapuolue valitsi Paavo Väyrysen presidenttiehdokkaakseen vuoden 1988 vaaleihin kesällä 1986. Vaalien alla ehdokkaiden taustoja ruodittiin Minusta presidentti -sarjassa.
Ohjelmassa esitetyssä henkilökuvassa Väyrysen viitataan oppineen juonittelun taitoja pääministeri Ahti Karjalaisen poliittisena sihteerinä.
Nousukausi alkaa presidentti Urho Kekkosen toimesta, kun tämä taivuttelee hätätilahallitusta koonneen Martti Miettusen ottamaan nuoren Väyrysen opetusministeriksi. Myös ulkoministerinä Väyrysen katsotaan käyvän Kekkosen koulua.
Kun presidentiksi nousee Mauno Koivisto, ei Väyrynen halua jäädä politiikan vilttiketjuun, vaan valtaa jälleen ulkoministerin salkun.
Vielä vuonna 1980 Väyrynen väittää, ettei ole Tamminiemen isännyyttä ajatellutkaan. Muutama vuosi myöhemmin Väyrynen "ei erityisemmin halua presidentiksi". Vuonna 1986 puolueensa presidenttiehdokkaaksi asetettu Väyrynen sanoo jo reilusti pyrkivänsä presidentiksi.
Vaalikampanjassaan vuonna 1993 Paavo Väyrynen väittää Suomen elävän kansallisen itsepetoksen vallassa, jonka pelastajaksi löytyisi vain yksi henkilö: Väyrynen itse. Kuka kumppaniksi Suomi-neidolle -ohjelman toimittajana on Risto Arkimies
Presidenttiehdokas nähdään myös Yhdenillan pysäkki -ohjelmassa Pekka Mannisen vieraana. Ohjelmassa keskustellaan mm. 1970- ja 1980-lukujen kivikovasta valtapelistä, Väyrysen Vladimirov-suhteista, hänen ristiriitaisesta julkisuuskuvastaan sekä tiiviistä suhteestaan Urho Kekkoseen.
