Hyppää pääsisältöön

Cityman - juppitanssia lasikopissa

Toukokuussa 1989 tanssitaiteilija Reijo Kela vietti viikon lasikopissa Helsingin keskustassa. Juppiaikakautta ruotivassa Cityman-teoksessaan Kela asui, söi, kylpi, tanssi ja tapasi naisia ohikulkijoiden silmien alla.

Makuupussissa lasiseinän takana nukkuva taiteilija herätti alkuun ihmetystä. Kaupunkilaiset alkoivat viikon mittaan kuitenkin jo odottaa uusia tempauksia. Kela lojui kylvyssä, tanssi radion tahtiin ja kestitsi naisvieraita viulisti Mikko Luolajan-Mikkolan säestäessä tapaamisia.

Julkinen eläin asettui muiden tuijotettavaksi ja yleisö sai pohtia suhdettaan tirkistelyyn. Kymmenettuhannet ihmiset todistivat Citymanin akvaarioelämää ja teoksen urbaani kritiikki nosti keskustelun taiteen keinosta kannanottoon.

TV1:n Teatteritoimitus teki vuoden 1989 Cityman-teoksesta ohjelman, johon on välikuvina lisätty otoksia vuoden 1991 kalenterin sivuista.

Keväällä 2006 Panu Varstala palasi samaan lasikoppiin tanssitaiteen kandidaatin tutkinnon taiteellisena opinnäytteenä. Alkuperäisen Citymanin Reijo Kelan treenissä Varstala päivitti teoksen uuteen aikaan.

Marko Gustafsson on sittemmin dokumentissaan Citymanin aika tuonut molemmat tulkinnat saman teoksen alle.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto