Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Lentäminen saastuttaa!

Lentäminen edistää ilmastonmuutosta jopa 50 kertaa sen mitä junalla matkustaminen. Ympäristön kannalta lentäminen on liikkumismuodoista vahingollisinta.

Asiasta keskusteltiin Kuningaskuluttajan studiossa torstaina 12.4.Vieraana ohjelmassa oli varatoimitusjohtaja Tom Selänniemi Aurinkomatkoilta.

Kun suomalainen ostaa meno-paluu-lipun rapakon yli New Yorkiin, aiheutuu siitä hiilidioksidipäästöjä lähes neljä tonnia. Las Palmasiin matkustavat aiheuttavat päästöjä melkein kaksi, Bangkokiin lentävät saastuttavat reilut neljä ja Australian Sydneyyn matkustavat jopa 11 tonnia!

LENTÄMISEN ILMASTOKUORMITUS (per hlö/meno-paluu)

Hki-New York, 3,7 tonnia

Hki-Las-Palmas, 1,9 tonnia

Hki-Bangkok, 4,2 tonnia

Hki-Bangkok-Sydney 11 tonnia

lähde: Greenpeace

Hiilidioksidipäästöjä voi verrata autoiluun: jos jättäisi lomalla lentämättä Australiaan, voisi hyvällä omallatunnolla autoilla töihin 20 kilometrin päähän, päivittäin - seitsemän vuoden ajan! Bangkokin tai New Yorkin lento taas vastaa lähes kolmen vuoden työmatka-autoilua. Las Palmasin meno-paluu-lipuilla autoilisi vuoden päivät.

Kun kuulee tällaisia lukuja, voiko lentämistä enää markkinoida mitenkään positiivisena?
- Kyllä ehdottomasti, koska nämä luvut ovat vääriä. Me olemme itse laskeneet Bangkokin lennon päästöt 1,7 tonnia per istuin. Eli riippuu lentokonetyypistä, täyttöasteesta ja muutenkin käytetystä teknologiasta mikä tämä päästö on.

Hiilidioksidin lisäksi on paljon muitakin päästöjä, mitä se tarkoittaa?
- Suurin osa on hiilidioksidipäästöjä, sitten siellä on typen oksideja ja muita pienhiukkaspäästöjä ja myöskin yksi joka vaikuttaa yläilmakehässä on tämä vesihöyrystyminen .

Mutta tehän ette laske näitä kaikkia mukaan?
- Ei, vaan me laskemme pelkästään hiilidioksidipäästöt.

Ongelmana päästölaskennassa on se, että päästömääriä lasketaan eri tavoin. Ympäristöjärjestöt ja lentoyhtiöt saavat päästömääriksi eri lukemia.

Hiilidioksidipäästöt ovat kaikista päästöistä 37 prosenttia. Tämän lisäksi ilmakehään joutuu paljon muitakin päästöjä: typen oksideja (joista muodostuu otsonia), vesihöyryä, joka näkyy koneen perässä valkoisena vanana, hiukkaspäästöjä sekä pieni osa muita päästöjä.

Aurinkomatkat on parhaillaan valmistelemassa loppuvuodesta käyttöön otettavaa tuotetta, jossa matkustaja voi vapaaehtoisesti maksaa päästönsä pois.

-Meillä on tällä hetkellä rakenteilla tämmöinen päästökauppamalli. Jossa laskuriin perustuen lomamatkan hiilidioksidipäästöt voidaan laskea ja sitten tehdä kompensointimaksu joko vaihtoehtoisien energiamuotojen sijoittamalla tai sitten kansainväliseen päästökauppaan sijoittamalla.

Jos matkustaa lentokoneella, aiheuttaa ilmakehään päästöjä, miten siitä rahalla selviää?
- No siitä selviää tietenkin tän kansainvälisen päästökaupan logiikan mukaan, elikkä joko sijoittamalla vaihtoehtoisten energiamuotojen tuottamiseen, jolla pystytään jossain muualla vähentämään päästöjä tai sitten ostamalla päästöoikeuksia kansainvälisestä päästökaupasta.

Mihin nämä rahat menevät?
- Meillä on kaksi periaatteellista linjaa, jota kautta voidaan tämä kompensointi suorittaa. Toinen on sijoittaminen vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämiseen, sekä kansainvälisen teknologiapankin kautta, että myöskin kehitysmaihin sijoittamalla. Ja toinen on suora päästökauppamalli, joka on ehkä yksittäisen kuluttajan kannalta aika abstrakti – miten niin päästöjä voi ostaa jostain. Mutta me pyrimme tekemään sen niin läpinäkyväksi, että sekin olisi ymmärrettävää.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi viikon Espanjan-lomasta maksetaan noin 15 euroa ekstraa Aurinkomatkoille, ja tämä summa käytetään ilmastonmuutosta ehkäiseviin toimiin.

Linkkejä päästölaskureihin

www.lentomaksu.fi
www.atmosfair.de

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.