Hyppää pääsisältöön

Arvostettu ja arvosteltu Hannu Aravirta

Hannu Aravirta aloitti maajoukkueessa ensin apuvalmentajana ja jatkoi Leijonien 16. vastuuvalmentajana vuosina 1997-2003. Aamu-tv:n haastattelun alla Aravirran siihenastinen valmentajan ura oli juuri saatu kansien väliin.

Aravirta toimi ensin Pentti Matikaisen ja sitten neljä kautta Curt Lindströmin apuvalmentajana. Curren matkassa saaliina oli Leijonien kauan kaivattu kulta vuonna 1995.

Päävalmentajana Ara luotsasi joukkueensa kolmasti MM-hopealle, kerran MM-pronssille ja olympiapronssille vuonna 1998.

Aamu-tv:n haastattelussa ruodittiin vuoden 2003 MM-kisojen karvasta tappiota, kun Suomi menetti puolivälierissä Ruotsille huiman etumatkansa ja hävisi ottelun lopulta 5-6. Viime sekunneilla hävittyä dramaattista peliä puitiin jälkikäteen pitkään. Aravirta kertoo sarkastisesti sanoneensa, että vielä kun horsmat kasvavat päällä, niin ihmiset puhuvat tästä pelistä.

Haastattelun aikaan juuri julkaistussa kirjassa Hannu Aravirta - Leijonan osa kerrataan myös kinkkisiä tapahtumia Pietarin MM-kisoissa vuonna 2000. Aravirta kertoo, että joukkue oli livennyt itse asettamistaan säännöistä vapaa-ajanvieton ja alkoholinkäytön suhteen. Tuolloin valmennusjohto pohti, pitäisikö päävalmentaja Aravirran lähteä kävelemään herätykseksi joukkueelle ja jättää lopputurnaus apuvalmentajien vastuulle. Aravirran mukaan tapaus kertoo, millaisia paineita pelaajilla ja valmentajilla kisoissa on. Se, miten ryyppyreissudraama lopulta ratkaistiin, selviää kuulemma kirjasta.

SM-liigassa Aravirta on valmentanut JyP HT:tä, Jokereita ja HIFK:ta. SM-liigan valmentajana saaliina on kaksi mestaruutta, kolme hopeaa ja kaksi pronssia. Pikkuleijonien valmentajana 2004-2006 Aravirta voitti kaksi MM-pronssia.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto